16,880 rows sorted by address_zip

View and edit SQL

Suggested facets: picture_entrance_url, accessibility_shortcoming_count_stroller, identifiers_2_namespace

id connections accessibility_properties identifiers_0_namespace identifiers_0_value identifiers_1_namespace identifiers_1_value department root_department provider_type organizer_type contract_type_id contract_type_description_fi contract_type_description_sv contract_type_description_en is_active deleted_at organizer_name organizer_business_id picture_url picture_entrance_url streetview_entrance_url description_fi description_en short_description name_fi name_en street_address_fi street_address_sv street_address_en www_fi www_sv www_en address_postal_full call_charge_info_fi call_charge_info_sv call_charge_info_en picture_caption phone fax accessibility_phone accessibility_email accessibility_www created_time address_zip ▼ data_source extensions_maintenance_group extensions_maintenance_organization last_modified_time accessibility_viewpoints root_service_nodes municipality service_nodes services keywords location_type location_coordinates_0 location_coordinates_1 address_postal_full_fi identifiers_2_value picture_caption_fi call_charge_info www name_sv short_description_fi accessibility_shortcoming_count_reduced_mobility accessibility_shortcoming_count_wheelchair location picture_caption_sv accessibility_shortcoming_count_stroller address_postal_full_en accessibility_shortcoming_count_hearing_aid street_address contract_type accessibility_shortcoming_count_rollator identifiers_2_namespace address_postal_full_sv short_description_sv description_sv accessibility_shortcoming_count_visually_impaired short_description_en description picture_caption_en
7270 [] [] internal 15723     ee79f073-1c5a-4228-9021-8f6b2d0feeab 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Lipunmyynti Ticket Sales       pois pois pois   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 12000         2008-11-27T00:00:00+02:00   www.hel.fi kaikki   2020-03-13T09:30:57.902375+02:00   [1403]   [754] [405] {}                 Biljettförsäljning                                      
7508 [{"section_type": "OPENING_HOURS", "name": {"fi": "Avoinna ma-to 7.30-19, pe ja arkkipyhien aattoina klo 7.30-17, la klo 10-15."}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Liikenneneuvonta, matkakorttineuvonta ja kadonneet matkakortit", "sv": "Trafikr\u00e5dgivning, resekortsr\u00e5dgivning och borttappade resekort", "en": "Traffic guidance, Travel Card information and lost Travel Cards"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 9 4766 4000", "contact_person": null}] [] internal 2897     4f0d72c8-5d9a-4a78-aa41-6a465690f65a 4f0d72c8-5d9a-4a78-aa41-6a465690f65a SELF_PRODUCED   service_by_joint_municipal_authority kuntayhtymän palvelu tjänst från samkommunen service by joint municipal authority 1                   Rautatietorin asiakaspalvelupiste, HSL Service point at the Railway Station Square Rautatientorin metroasema Järnvägstorgets metrostation Rautatientorin metroasema https://www.hsl.fi/asiakaspalvelu https://www.hsl.fi/sv/kundservice https://www.hsl.fi/en/customer-service                     2008-12-12T00:00:00+02:00   www.hsl.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:01.354753+02:00   [1402] helsinki [514] [404, 63] {"fi": ["metrolippu", "ratikkalippu"]} Point 24.941122 60.1701           Järnvägstorgets servicepunkt, HRT                                      
7509 [{"section_type": "OPENING_HOURS", "name": {"fi": "avoinna ma-pe 10-17:15, suljettu la-su", "sv": "\u00f6ppet m\u00e5n-fre 10-17:15, st\u00e4ngt l\u00f6r-s\u00f6n", "en": "open Mon-Fri 10-17:15, closed Sat-Sun"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Liikenneneuvonta, matkakorttineuvonta ja kadonneet matkakortit", "sv": "Trafikr\u00e5dgivning, resekortsr\u00e5dgivning och borttappade resekort", "en": "Traffic guidance, Travel Card information and lost Travel Cards"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 9 4766 4000", "contact_person": null}] [] internal 2898     4f0d72c8-5d9a-4a78-aa41-6a465690f65a 4f0d72c8-5d9a-4a78-aa41-6a465690f65a SELF_PRODUCED   service_by_joint_municipal_authority kuntayhtymän palvelu tjänst från samkommunen service by joint municipal authority 1                   Itäkeskuksen asiakaspalvelupiste, HSL Service point at Itäkeskus Itäkeskuksen metroasema Östra centrums metrostation Itäkeskuksen metroasema http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/myyntijapalvelupisteet/Sivut/palvelupisteet.aspx https://www.hsl.fi/sv/kundservice http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/myyntijapalvelupisteet/Sivut/palvelupisteet.aspx   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 4766 4000         2008-12-12T00:00:00+02:00   www.hsl.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:01.365379+02:00   [1402] helsinki [514] [404, 63] {"fi": ["metrolippu", "ratikkalippu"]} Point 25.077534 60.2101           Östra centrums servicepunkt, HRT                                      
7726 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Taksivene ilman ennakkovarausta 0306363700", "sv": "Taxiboat +358306363700", "en": "Taxiboat +358306363700"}, "www": {"fi": "https://www.venekyyti.fi/", "sv": "https://www.venekyyti.fi/", "en": "https://www.venekyyti.fi/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 2849     b7517181-f645-481d-801d-87b184bb111b 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Hietaniemenkarit (saari) (telakka) Hietaniemenkarit (island) (dock)                                 2008-09-05T15:01:19+03:00   www.hel.fi kaikki   2020-03-13T09:30:58.515190+02:00   [1402] helsinki [548] [735] {} Point 24.898878 60.17022           Sanduddsgrunden (ö) (docka)                                      
7758 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Taksivene ilman ennakkovarausta 0306363700", "sv": "Taxiboat +358306363700", "en": "Taxiboat +358306363700"}, "www": {"fi": "https://www.venekyyti.fi/", "sv": "https://www.venekyyti.fi/", "en": "https://www.venekyyti.fi/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 2968     b7517181-f645-481d-801d-87b184bb111b 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Pihlajaluoto (saari) Pihlajaluoto (island)                                 2008-09-05T15:01:19+03:00   www.hel.fi kaikki   2020-03-13T09:30:58.543652+02:00   [1402] helsinki [548] [735] {} Point 25.173527 60.16892           Rönnskär (ö)                                      
7801 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Taksivene ilman ennakkovarausta 0306363700", "sv": "Taxiboat +358306363700", "en": "Taxiboat +358306363700"}, "www": {"fi": "https://www.venekyyti.fi/", "sv": "https://www.venekyyti.fi/", "en": "https://www.venekyyti.fi/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 2856     b7517181-f645-481d-801d-87b184bb111b 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Neitsytsaaret (saari) Neitsytsaaret (island)                                 2008-09-05T15:01:19+03:00   www.hel.fi kaikki   2020-03-13T09:30:58.576059+02:00   [1402] helsinki [548] [735] {} Point 25.161842 60.189297           Jungfruholmarna (ö)                                      
8044 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Kysymys & vastauspalsta Pulmakulma", "sv": "Fr\u00e5ge- & svarspalten Pulmakulma", "en": "Forum for questions and answers"}, "www": {"fi": "http://www.nuoret.info/", "sv": "http://www.nuoret.info/", "en": "http://www.nuoret.info/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Harrastushaku.fi", "sv": "Harrastushaku.fi", "en": "Harrastushaku.fi"}, "www": {"fi": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "sv": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "en": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [{"value": "false", "variable": 5}, {"value": "false", "variable": 52}, {"value": "false", "variable": 107}, {"value": "narrow", "variable": 18}, {"value": "true", "variable": 40}, {"value": "true", "variable": 22}, {"value": "no_handrails", "variable": 95}, {"value": "difficult_to_perceive", "variable": 36}, {"value": "false", "variable": 51}, {"value": "no_handrails", "variable": 26}, {"value": "false", "variable": 21}, {"value": "handrails_on_both_sides", "variable": 41}, {"value": "over_20mm", "variable": 56}, {"value": "false", "variable": 44}, {"value": "true", "variable": 58}, {"value": "false", "variable": 33}, {"value": "false", "variable": 83}, {"value": "false", "variable": 49}, {"value": "false", "variable": 50}, {"value": "false", "variable": 105}, {"value": "false", "variable": 84}, {"value": "is_heavy_or_otherwise_hard_to_open", "variable": 54}, {"value": "2", "variable": 64}, {"value": "true", "variable": 23}, {"value": "false", "variable": 97}, {"value": "true", "variable": 59}, {"value": "0", "variable": 1}, {"value": "false", "variable": 48}, {"value": "true", "variable": 57}, {"value": "true", "variable": 38}, {"value": "false", "variable": 34}, {"value": "false", "variable": 25}, {"value": "at_least_4_turning_steps", "variable": 24}, {"value": "long_term_stay", "variable": 60}, {"value": "false", "variable": 43}, {"value": "not_guided_not_clear", "variable": 19}, {"value": "true", "variable": 92}, {"value": "false", "variable": 37}, {"value": "indoor_facility", "variable": 500}, {"value": "false", "variable": 62}, {"value": "false", "variable": 94}, {"value": "false", "variable": 79}, {"value": "at_least_4_turning_steps", "variable": 93}, {"value": "at_least_4_turning_steps", "variable": 39}, {"value": "true", "variable": 104}, {"value": "false", "variable": 42}, {"value": "false", "variable": 103}, {"value": "false", "variable": 98}, {"value": "false", "variable": 70}, {"value": "over_20mm", "variable": 91}, {"value": "false", "variable": 102}, {"value": "false", "variable": 20}, {"value": "… internal 3092     cfe4d81b-7366-4ae2-b87b-b986e10cd220 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Vartiosaaren kesätoiminta   Vartiosaari Vårdö Vartiosaari http://vartiosaari.munstadi.fi/ http://vartiosaari.munstadi.fi/ http://vartiosaari.munstadi.fi/   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 71668         2008-09-09T20:14:31+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:02.224759+02:00 {"00": null, "11": "red", "12": "red", "13": "red", "21": "red", "22": "red", "23": "red", "31": "red", "32": "red", "33": "red", "41": "red", "51": "red", "52": "red", "61": "red"} [1403] helsinki [405] [291] {} Point 25.075846 60.18744 PL 80403, 00099 Helsingin kaupunki             11 14     5 P.O. Box 80403, 00099 City of Helsinki 1     14   PB 80403, 00099 Helsingfors stad     16      
8077 [{"section_type": "OPENING_HOURS", "name": {"fi": "Aukioloajat"}, "www": {"fi": "http://laajasalo.munstadi.fi/aukioloajat/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Kysymys & vastauspalsta Pulmakulma", "sv": "Fr\u00e5ge- & svarspalten Pulmakulma", "en": "Forum for questions and answers"}, "www": {"fi": "http://www.nuoret.info/", "sv": "http://www.nuoret.info/", "en": "http://www.nuoret.info/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Harrastushaku.fi", "sv": "Harrastushaku.fi", "en": "Harrastushaku.fi"}, "www": {"fi": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "sv": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "en": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [{"value": "true", "variable": 117}, {"value": "true", "variable": 118}, {"value": "true", "variable": 116}, {"value": "true", "variable": 113}, {"value": "true", "variable": 114}, {"value": "indoor_facility", "variable": 500}, {"value": "true", "variable": 115}, {"value": "false", "variable": 102}, {"value": "next_to_door_on_opening_side", "variable": 110}, {"value": "true", "variable": 109}, {"value": "false", "variable": 111}, {"value": "true", "variable": 107}, {"value": "true", "variable": 112}, {"value": "same_floor_as_entrance", "variable": 108}, {"value": "false", "variable": 98}, {"value": "false", "variable": 103}, {"value": "false", "variable": 92}, {"value": "true", "variable": 104}, {"value": "false", "variable": 83}, {"value": "false", "variable": 84}, {"value": "true", "variable": 105}, {"value": "under_20mm", "variable": 91}, {"value": "true", "variable": 62}, {"value": "false", "variable": 79}, {"value": "true", "variable": 106}, {"value": "true", "variable": 51}, {"value": "true", "variable": 52}, {"value": "true", "variable": 50}, {"value": "true", "variable": 53}, {"value": "false", "variable": 44}, {"value": "false", "variable": 48}, {"value": "opens_automatically_with_motion_sensor", "variable": 54}, {"value": "false", "variable": 49}, {"value": "false", "variable": 33}, {"value": "false", "variable": 34}, {"value": "false", "variable": 29}, {"value": "canopy_above_entrance", "variable": 36}, {"value": "false", "variable": 23}, {"value": "true", "variable": 37}, {"value": "under_20mm", "variable": 56}, {"value": "smooth", "variable": 17}, {"value": "not_guided_but_clear", "variable": 19}, {"value": "sufficiently_wide", "variable": 18}, {"value": "false", "variable": 21}, {"value": "true", "variable": 5}, {"value": "true", "variable": 20}, {"value": "true", "variable": 6}, {"value": "0", "variable": 1}, {"value": "false", "variable": 22}, {"value": "true", "variable": 58}, {"value": "true", "variable": 57}, {"value": "true", "variable": 59}, {"value": "false", "variable": 38}, {"value": "long… internal 3032     cfe4d81b-7366-4ae2-b87b-b986e10cd220 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Nuorten ympäristötila   Yliskylän puistokatu 4 Uppby parkgata 4 Yliskylän puistokatu 4 http://laajasalo.munstadi.fi/ http://laajasalo.munstadi.fi/ http://laajasalo.munstadi.fi/   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 71702   +358 9 310 71702 ymparistotila@hel.fi   2008-09-09T20:14:31+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:02.488079+02:00 {"00": null, "11": "green", "12": "red", "13": "green", "21": "green", "22": "red", "23": "green", "31": "green", "32": "red", "33": "green", "41": "green", "51": "red", "52": "red", "61": "red"} [1403] helsinki [375, 366] [468, 85] {} Point 25.052073 60.17928 PL 84404, 00099 Helsingin kaupunki             1 1       P.O. Box 84404, 00099 City of Helsinki 1     1   PB 84404, 00099 Helsingfors stad     1      
8100 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Kysymys & vastauspalsta Pulmakulma", "sv": "Fr\u00e5ge- & svarspalten Pulmakulma", "en": "Forum for questions and answers"}, "www": {"fi": "http://www.nuoret.info/", "sv": "http://www.nuoret.info/", "en": "http://www.nuoret.info/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Harrastushaku.fi", "sv": "Harrastushaku.fi", "en": "Harrastushaku.fi"}, "www": {"fi": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "sv": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/", "en": "http://nk.hel.fi/harrastushaku/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [{"value": "false", "variable": 50}, {"value": "false", "variable": 29}, {"value": "false", "variable": 57}, {"value": "false", "variable": 34}, {"value": "is_heavy_or_otherwise_hard_to_open", "variable": 54}, {"value": "no_handrails", "variable": 26}, {"value": "false", "variable": 22}, {"value": "0", "variable": 1}, {"value": "false", "variable": 105}, {"value": "true", "variable": 59}, {"value": "false", "variable": 103}, {"value": "false", "variable": 20}, {"value": "false", "variable": 104}, {"value": "false", "variable": 84}, {"value": "true", "variable": 23}, {"value": "difficult_to_perceive", "variable": 36}, {"value": "false", "variable": 102}, {"value": "false", "variable": 33}, {"value": "false", "variable": 92}, {"value": "long_term_stay", "variable": 60}, {"value": "false", "variable": 21}, {"value": "false", "variable": 98}, {"value": "sufficiently_wide", "variable": 18}, {"value": "not_guided_not_clear", "variable": 19}, {"value": "false", "variable": 5}, {"value": "indoor_facility", "variable": 500}, {"value": "true", "variable": 62}, {"value": "false", "variable": 48}, {"value": "over_20mm", "variable": 91}, {"value": "true", "variable": 38}, {"value": "false", "variable": 37}, {"value": "false", "variable": 25}, {"value": "false", "variable": 79}, {"value": "false", "variable": 83}, {"value": "false", "variable": 52}, {"value": "false", "variable": 44}, {"value": "false", "variable": 107}, {"value": "over_20mm", "variable": 56}, {"value": "false", "variable": 40}, {"value": "rough", "variable": 17}, {"value": "no_handrails", "variable": 41}, {"value": "2_consecutive_steps", "variable": 24}, {"value": "2_consecutive_steps", "variable": 39}, {"value": "false", "variable": 51}, {"value": "false", "variable": 49}] internal 3042     cfe4d81b-7366-4ae2-b87b-b986e10cd220 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Granön leirialue   Granö Granö Granö http://grano.munstadi.fi/ http://grano.munstadi.fi/ http://grano.munstadi.fi/   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 71650   +358 9 310 71650 kari.pitkanen@hel.fi   2008-09-09T20:14:31+03:00   www.hel.fi kaikki sipoo 2020-11-05T16:31:02.632750+02:00 {"00": null, "11": "red", "12": "red", "13": "red", "21": "red", "22": "red", "23": "red", "31": "red", "32": "red", "33": "red", "41": "red", "51": "red", "52": "red", "61": "red"} [1403] sipoo [405] [291] {} Point 25.23261 60.22764 PL 5066, 00099 Helsingin kaupunki             9 10     2 P.O. Box 5066, 00099 City of Helsinki 1     10   PB 5066, 00099 Helsingfors stad     12      
9341 [] [] internal 15575     2acfea95-2982-4293-a6fe-a6fde055f012 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE         1                   Ennakkomyynti Advance Sales       https://oma.enkora.fi/korkeasaari/reservations2/reservations/shop/6/18/- https://oma.enkora.fi/korkeasaari/reservations2/reservations/shop/6/18/- https://oma.enkora.fi/korkeasaari/reservations2/reservations/shop/6/18/-?lang=1                     2009-05-07T14:31:55+03:00   www.korkeasaari.fi kaikki   2020-06-03T15:30:59.103742+03:00   [1403]   [723] [403] {}                 Förhandsförsäljning                                      
10082 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3863     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Esplanadin puiston WLAN-tukiasema WLAN base station at Esplanadi Esplanadin puisto     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:52.976547+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.946413 60.167362           Esplanadparkens WLAN-basstation                                      
10084 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3801     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Hakasalmen huvilan puiston WLAN-tukiasema WLAN base station at Hankasalmi Villa Garden Hakasalmen huvilan puisto     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:52.983936+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.934122 60.1745           WLAN-basstation i parken intill Villa Hagasund                                      
10086 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3805     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Kappelin WLAN-tukiasema WLAN base station at Kappeli Kappeli     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:52.990458+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.95087 60.167835           Kapellets WLAN-basstation                                      
10087 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3806     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Kaupungintalon WLAN-tukiasema WLAN base station at City Hall Kaupungintalo     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:52.996926+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.953306 60.1678           Stadshusets WLAN-basstation                                      
10088 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3809     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Kiasman WLAN-tukiasema WLAN base station at Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.003470+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.935905 60.17105           Kiasmas WLAN-basstation                                      
10089 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3817     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Kolmen sepän patsaan WLAN-tukiasema WLAN base station at the three smiths statue Kolmen sepän patsas     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.010631+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.940659 60.168568           WLAN-basstation vid statyn Tre smeder                                      
10095 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3800     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Ruotsalaisen teatterin WLAN-tukiasema WLAN base station at the Swedish Theatre Ruotsalaisen teatteri     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.017996+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.943172 60.167572           Svenska Teaterns WLAN-basstation                                      
10096 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3803     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Senaatintori etelä, WLAN-tukiasema WLAN base station at at Senate Square (South) Senaatintori Senatstorget Senaatintori https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.025089+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.953375 60.169033           Senatstorget söder, WLAN-basstation                                      
10097 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3804     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Senaatintori pohjoinen, WLAN-tukiasema WLAN base station at Senate Square (North) Senaatintori Senatstorget Senaatintori https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.032096+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.952908 60.170166           Senatstorget norr, WLAN-basstation                                      
10098 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Helsingin kaupungin WLAN", "sv": "Helsingfors stad WLAN", "en": "Helsinki City open WLAN"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 3807     336f3f23-70ee-4d53-bbd7-9bf92bf0690c 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Suomenlinnan lauttalaiturin WLAN-tukiasema WLAN base station at the ferry berth in Suomenlinna Suomenlinnan lauttalaituri     https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/ https://www.hel.fi/kanslia/fi/osastot-ja-yksikot/strategiaosasto/                     2009-08-19T15:21:11+03:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-08-27T15:30:53.039893+03:00   [1402] helsinki [332] [807] {} Point 24.95566 60.16735           Sveaborgs färjebryggans WLAN-basstation                                      
14452 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Anna palautetta"}, "www": {"fi": "https://www.kauniainen.fi/kaupunki_ja_paatoksenteko/osallistu_ja_vaikuta"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 4403     309b5d67-d3b2-49b5-966a-8a3f984158ac 6f0458d4-42a3-434a-b9be-20c19fcfa5c3 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Thurmaninpuisto         http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet_liikenne/kaupungin_yleiset_leikkipuistot http://www.kauniainen.fi/sv/boende_och_miljo/gator_och_gronomraden_trafik/stadens_allmanna_lekparker http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet_liikenne/kaupungin_yleiset_leikkipuistot   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 50 411 8656         2014-03-26T16:39:26+02:00   www.kauniainen.fi kaikki   2020-03-13T09:31:04.158123+02:00   [1400, 1403]   [71, 502, 716] [791, 786] {"sv": ["park", "rekreationsomr\u00e5de", "allm\u00e4n park", "inv\u00e5narpark"], "fi": ["asukaspuisto", "kaupunkipuisto", "puisto", "virkistysalue", "yleinen puisto"]}                 Thurmansparken Kaupungin yleinen leikkipuisto.                         Stadens allmänna lekplats.          
18409 [] [] internal 5100     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Mikkolan sos.dem. Yhdistys ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 453 463 266         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:08.540190+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.107325 60.33663                                                  
18573 [] [] internal 5290     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Simonkallion palstaviljelijät                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 40 829 0392         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:08.784762+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.015884 60.305294                                                  
18749 [] [] internal 5254     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Rajatorppaseura ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 44 027 0445         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:09.208359+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 24.83072 60.255672                                                  
19062 [] [] internal 5355     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Havukosken Palstaviljelijät ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 874 5684         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:09.733482+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.086311 60.31987                                                  
19383 [] [] internal 5425     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Kartanon Viljelijät ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 50 590 4201         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:10.276661+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.111118 60.272858                                                  
19457 [] [] internal 5372     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Länsimäki-Rajakylän Sosialidemokraatit ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 400 500 585         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:10.395548+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.089544 60.252438                                                  
19537 [] [] internal 5528     cf66aaaa-c219-49b8-b00d-15babc9952a7 6d78f89c-9fd7-41d9-84e0-4b78c0fa25ce OTHER_PRODUCTION_METHOD ASSOCIATION private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1                   Palstaviljelyalue Koivukylän sos.dem. työväenyhdistys ry                 pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 50 595 2067         2014-11-19T17:01:21+02:00   www.vantaa.fi kaikki   2020-03-13T09:31:10.479902+02:00   [1400, 1401, 1403] vantaa [139, 251, 73, 503] [532, 419] {"sv": ["landsg\u00e5rd", "odling"], "en": ["plantation", "vegetable garden"], "fi": ["kasvimaa", "perunamaa", "plantaasi", "puutarha"]} Point 25.06089 60.314625                                                  
20023 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "Anna palautetta"}, "www": {"fi": "https://easiointi.espoo.fi/efeedback/"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 5492     828201f3-df6c-42e5-8239-fac577c3b248 520a4492-cb78-498b-9c82-86504de88dce SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1                   Espoolaisten hammashoidon viikonloppu ja pyhäpäivystys   Haartmaninkatu 4, rakennus 12     http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Suun_terveydenhuolto/Hammashoidon_ajanvaraus http://www.esbo.fi/sv-FI/Social_och_halsovard/Sjuk_och_halsovard/Munhalsovard/Tandvardens_tidsbestallning http://www.espoo.fi/en-US/Social_and_health_services/Health_Services/Dentists/Dental_appointments   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 49999         2015-11-03T12:03:45+02:00   www.espoo.fi kaikki espoo 2020-03-13T09:31:11.270812+02:00   [986] espoo [995] [184] {"fi": ["hammashoidon viikonloppup\u00e4ivystys", "hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rip\u00e4ivystys", "viikonloppup\u00e4ivystys hammashoito"], "sv": ["tandl\u00e4karjour"]} Point 24.90827 60.190327                                                  
20745 [] [] internal 6137 visithelsinki 906 0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Tuhannen hehtaarin laajuinen keskuspuisto on kymmenen kilometriä pitkä ulottuen Helsingin ytimestä Töölönlahdelta aina kaupungin pohjoisrajalle Haltialaan. Se käsittää urbaania kulttuuripuistoa, laajoilta keskiosiltaan ulkoilumetsää ja Haltialassa aarnimetsää sekä viljelysmaisemaa. Puistoon kuuluu neljä luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehto. Covering a thousand hectares, the Central Park runs ten kilometres from Töölönlahti Bay in the centre to Haltiala on the northern outskirts of the city. In the city centre, it consists of urban cultural parks, its extensive central section is mainly recreational forests, while in Haltiala there are primeval forests and agricultural landscapes. There are four nature reserves in the park: the deciduous forests in Pitkäkoski and Ruutinkoski, Haltiala primeval forest and Niskala arboretum.   Keskuspuisto Central Park       https://citynature.eu/fi/kohde/keskuspuisto/ https://citynature.eu/sv/destination/centralparken/ https://citynature.eu/en/location/keskuspuisto/                     2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki   2020-06-18T07:31:09.451025+03:00   [1400, 1403] helsinki [749, 71, 502] [786, 473] {} Point 24.915194 60.197475           Centralparken                             Den tio kilometer långa Centralparken omfattar tusen hektar och sträcker sig från Tölöviken i Helsingfors stadskärna till Tomtbacka vid stadens norra gräns. I centrum består den av urban kulturpark, i de vidsträckta mittpartierna av friluftsskog och i Tomtbacka av urskog och odlingsmark. Den är en utmärkt representant för sydkustens rika och omväxlande natur. Fyra naturskyddsområden hör till parken: Långforsens backlund, Tomtbacka urskogsområde, Nackböle arboretum och strandlunden i Grotens fors.        
20789 [] [] internal 5824     0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Harakan saaren silokalliot ja rehevät polut johdattavat kulkijansa saaristoluonnon lumoihin. Harakan saaressa järjestetään luontoretkiä sekä siellä toimii Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Luontokeskus. Entiset ammuskellarit on kunnostettu näyttelytiloiksi, jossa esitellään sameiden vesiemme tavallisia eliöitä. Lapsille on oma toiminnallinen talo, Vellamon valtakunta. The Harakka ("Magpie") island is located off the coast of Helsinki where the peninsula of Helsinki reaches far to the bosom of the baltic sea. The island used to belong to the Finnish defence forces, and it was opened to the public in 1989. There are buildings from both the periods of Russian and Finnish armies. The Nature Centre facilities include, among others, barracs built by the Russians in 1908. Gardens, old enbankments, rocky fields, seashore meadows and little marshes provide a variety of habitats that allow biodiversity incomparable in the Helsinki archipelago.   Harakan luontokeskus, Harakka Harakka Nature Centre Harakka Stora Räntan   https://www.hel.fi/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ymparistotietoisuus/harakan/ https://www.hel.fi/ymk/fi https://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus_en/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ymk/en/Environmental+Education/Harakka+Nature+Centre   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 310 31535 +358 9 278 4606       2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:13.751986+02:00   [1402] helsinki [331] [806] {} Point 24.957806 60.151093           Stora Räntans naturcentrum                             Naturutflykter, utställningar        
20837 [{"section_type": "OPENING_HOURS", "name": {"fi": "Saari on avoinna ymp\u00e4ri vuoden.\nUlkomuseo on avoinna kes\u00e4kaudella, ks Seurasaaren Ulkomuseo.", "sv": "F\u00f6lis\u00f6n har \u00f6ppet \u00e5ret runt.\nFriluftsmuseet har \u00f6ppet sommartid, v\u00e4nligen se F\u00f6lis\u00f6ns friluftsmuseum.", "en": "Seurasaari is open all year.\nThe open air museum is open in summer, please see Seurasaari Open-Air Museum."}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6289 visithelsinki 83 0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Seurasaari on ihanteellinen paikka ulkoiluun, auringonpalvomiseen tai piknikeille. Ihastuttavat kesyt linnut ja oravat toivottavat kävijän tervetulleeksi. Seurasaaren ulkomuseo esittelee suomalaisten asumista, työntekoa ja elintapoja menneillä vuosisadoilla. Kesäisin avoinna olevat museotalot edustavat eri maakunnille tyypillisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle.Seurasaaren eteläkärjessä sijaitseva Kalevalakehto-installaatio (2010) syntyi amerikkalais-suomalaisen arkkitehtiopiskelijaryhmän toimesta Kalevalan innoittamana. Kalevalakehto-installaatio on tarkoitettu hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. Saarella toimii lisäksi ravintola Seurasaaren Kruunu, Kahvila Mieritz, kioskeja sekä uimala joka toimii naturistirantana (uima-asut tarvitaan ke ja su). Juhlakentän kioskin luona on myös yleisölle vapaasti käytettävissä oleva grilli sekä kyykkäkenttä.Seurasaaressa järjestetään erilaisia tapahtumia, mm. vuosittain toistuvat tapahtumat kuten Juhannusvalkeat, Joulupolku sekä lankalauantain Pääsiäiskokot. The Seurasaari island provides a nice setting for outdoor recreation, sun worshippers and walkers. The tame ducks, swans and geese swarming around the bridge welcome everybody. Having crossed the white wooden bridge a visitor can't help running into the happy little squirrels of the island.At the Open-Air Museum of Seurasaari the traditional Finnish way of life is displayed in the cottages, farmsteads and manors of the past four centuries that have been relocated from all around Finland. The Kalevalakehto Installation (2010) by students from American and Finnish schools of architecture and design is situated on the south bank of the island and is ment for relaxing and enjoying the silence.At Seurasaari you'll also find restaurant Seurasaaren Kruunu, Cafe Mieritz, kiosks and a beach (nude-, except for Wed & Sun). Barbecuing is also possible at the grill by the Festival Ground kiosk.There are also events at Seurasaari, eg. the yearly Midsummer bonfires, Christmas path and Easter bonfires.   Seurasaari Seurasaari Island       http://www.seurasaarisaatio.fi http://www.seurasaarisaatio.fi http://www.seurasaarisaatio.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 40 649 3040         2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki   2020-11-05T16:31:18.544172+02:00   [1403] helsinki [749] [473] {} Point 24.88441 60.181576           Fölisön                             Fölisön är ett idealiskt friluftsområde, både för soldyrkare och promenerare. De tama fåglarna och ekorrarna välkomnar besökare till Fölisön.På Fölisöns friluftsmuseum kan man bekanta sig med gångna tiders boende och den finländska folkliga traditionen. De sommartid öppna museibyggnaderna som flyttats till ön från Finlands olika landskap, deras interiörer och föremål berättar om torparnas, böndernas och ståndspersonernas liv från 1700-talet till det förra seklet. Installationen Kalevalakehto (Kalevalavaggan, 2010) designades av amerikanska och finska arkitekturstuderande och är menad till att beökare kan ta sig en lugn och tyst stund i den. På ön finns även restaurang Seurasaaren Kruunu, Cafe Mieritz, kiosker och ett friluftsbad (nudistbad, ons & sö dock med baddräkt). Vid kiosken vid festplanet finns även en grill till besökarnas förfogande. På Fölisön ordnas olika evenemang, bl.a. de årligen återkommande Midsommareldarna, Julstigen och påsklördagens Påskeldar.        
20924 [] [] internal 6118 visithelsinki 836 0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Hesperianpuisto ja Hesperian rantapuisto tarjoavat viihtyisän ympäristön ulkoilijalle. Lahden länsirantaa pitkään hallinneet teollisuuslaitokset, yksityiset huvilat sekä rautatie ovat kadonneet, ja tilalle on tullut suuri vihreä puistoalue sekä asfaltoitu rantakäytävä. Töölönlahtea kiertää n. 2,2 km:n pituinen ulkoilureitti, joka on suunniteltu esteettömäksi myös pyörätuolilla liikkuville. Hesperian puiston nurmella voi osallistua vaikkapa aamujumppaan, pelata puistoshakkia tai syödä eväitä ja ottaa aurinkoa. Puistossa järjestetään mm. näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Hesperian puistossa on myös leikkipaikka. Hesperia Park and Hesperia Esplanade form an impressive green area where there were once factories and private villas beside the Töölönlahti bay. A 2,2 km recreational path circles the bay and is also accessible the entire way by wheelchair. At Hesperia park one can eg. attend occasional events, exhibitions or just relax in the green surroundings. There's also a childrens playground here.   Hesperianpuisto Hesperianpuisto Park       http://vihreatsylit.fi/hesperianpuisto/ http://vihreatsylit.fi/sv/hesperianpuisto/ http://vihreatsylit.fi/en/hesperianpuisto/                     2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki   2020-03-13T09:31:14.342765+02:00   [1400, 1403] helsinki [749, 71, 502] [786, 473] {} Point 24.930183 60.180054           Hesperiaparken                             Hesperiaparken och Hesperiaesplanaden bildar ett fint grönområde på stranden till Tölöviken där det tidigare låg industrianläggningar och privata villor. Runt viken går en cirka 2,2 kilometer lång friluftsled som också är tillgänglig för rullstolsbundna. Här kan man t.ex. delta i parkgymnastik, äta medhavd piknik och sola sig eller delta i evenemang. I parken finns även en lekplats.        
21245 [{"section_type": "OPENING_HOURS", "name": {"fi": "avoinna joka p\u00e4iv\u00e4 08-21", "sv": "\u00f6ppet varje dag 08-21", "en": "open every day 08-21"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6058 visithelsinki 645 0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailun kansainvälinen lentoasema Helsingissä. Sen valkoinen, pyöreä, funkistyylinen päärakennus valmistui vuonna 1936. Kentältä lennetään koulutus-, ammatti- ja harrastelentoja ja siellä on kattava valikoima ilmailupalveluita huolloista lentokonevuokraukseen. Kentällä toimii useita lentokouluja, ilmailukerhoja jne. Asemalla voi käydä ihastelemassa uusia ja vanhoja lentokoneita, kenttä on avoinna yleisölle poislukien aidatut liikennealueet. Lentoasemalta voi ostaa lennätyksiä ja (tandem-)laskuvarjohyppyjä, ja siellä on myös ravintola, Check-In. The functionalist style Helsinki-Malmi airport, opened in 1936, still serves as a center for general aviation. It serves pilot training, professional, business and recreational aviation, and offers an extensive range of aviation services from aircraft and helicopter maintenance and repairs to aircraft rental. Several pilot schools and flying clubs are located at Helsinki-Malmi. The airport is open to the public except for the fenced-off traffic area, it is possible to go see old aircrafts and visit the restaurant Check-In.   Helsinki-Malmin lentoasema Helsinki-Malmi airport       http://www.malmiairport.fi/ http://www.malmiairport.fi/ http://www.malmiairport.fi/en/                     2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki   2020-11-05T16:31:20.353599+02:00   [1403] helsinki [749] [473] {} Point 25.04136 60.253445           Helsingfors-Malm flygfält                             Det 1936 öppnade flygfältet i funkisstil fungerar fortfarande. På flygplatsen verkar många bolag för taxiflyg, flygplansuthyrning och flygutbildning samt flyg- och fallskärmsklubbar. På Helsingfors-Malm finns också gamla flygmaskiner att beundra, flygplatsen har öppet för allmänheten. Restaurang Check-In erbjuder en fin utsikt över flygfältet.        
21355 [] [] internal 6430 visithelsinki 1367 0c71aa86-f76c-466b-b6f3-81143bd9eecc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD   private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1             Linnanmäen huvipuiston ja junaradan välissä sijaitsevan Alppipuiston historia ulottuu 1800-luvulle. Alppipuisto on suosittu oleskelupuisto. Sen tunnelmantekijöitä ovat nurmikot, lammikot suihkulähteineen, pieni tanssilava, näköalaterassi, kirsikkapuut ja karu kallioluonto. Located between Linnanmäki amusementpark and the traintracks. The history of Alppipuistopark streches back to the 1800's. The park is popular among locals of Alppila. The green grass, ponds with fountains, small sightseeing terrace and the rough rocky environment create a unique atmosphere.   Alppipuisto Alppipuisto Park Viipurinkatu-Tivolitie-Helsinginkatu (Alppiharju) Åshöjden Alppiharju https://vihreatsylit.fi/alppipuisto/ https://vihreatsylit.fi/sv/alppipuisto/ https://vihreatsylit.fi/en/alppipuisto/                     2011-05-25T14:54:37+03:00   www.myhelsinki.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:16.126383+02:00   [1400, 1403] helsinki [749, 71, 502] [786, 473] {} Point 24.937683 60.18899           Alpparken                             Alpparkens historia går tillbaka 1800-talet.Parken gränsar till Borgbackens nöjespark och järnvägen norrut. Alpparken kännetecknas av en kärv bergsnatur och är ett populärt utflyktsmål med sina gräsmattor, dammar, fontäner och körsbärsträd. I parken finns också en liten dansloge och en utsiktsterass.        
22964 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Hermann Schievelbein, August Wredow", "sv": "Konstn\u00e4r Hermann Schievelbein, August Wredow", "en": "Artist Hermann Schievelbein, August Wredow"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1849", "sv": "Publicerad 1849", "en": "Published 1849"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6597     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kaksitoista-apostolia6-et.jpg     Tuomiokirkon apostolit ovat berliiniläisten kuvanveistäjien August Wredowin (1804-1891) ja Hermann Schievelbeinin (1817-1867) käsialaa. Wredow suunnitteli apostoleista Andreaan, Matteuksen, Taddeuksen, Johanneksen, Filippuksen ja Bartolomeuksen. Schievelbeinin tehtäväksi annettiin Paavali, Jaakob, Mattias, Pietari, Simon ja Tuomas. Patsaat on valanut sinkinvalimo S.P. Deravanne vuosina 1845-1847. Patsaat asetettiin paikoilleen kirkon harjalle vuonna 1849. Patsaat muodostavat yhden maailman suurimmista yhtenäisistä sinkkiveistoskokoelmista ja niistä on maininta keskeisissä sinkin tuotantoa ja käyttöä koskevissa kansainvälisissä artikkeleissa.Patsaista Pietarilla on kädessään kaksi avainta, jotka symboloivat oikeutta antaa synnit anteeksi ja oikeutta sitoa ne eli jättää antamatta. Hänet ovat valinneet pyhimyksekseen mm. lukkosepät, ripittäytyjät ja kalastajat. Tuomas on arkkitehtien, rakentajien ja maanmittarien pyhimys. Simon Selootilla on kädessään saha. Hän on mm. puunhakkaajien, nahkurien ja kutojien suojeluspyhimys. Apostoli Johanneksella on kädessään malja ja kirja. Hän on mm. kirjanpainajien, kirjakauppiaiden, notaarien ja kirjailijoiden pyhimys. Matteuksella on tunnusmerkkinä kirjoitusvälineet. Hän on mm. vero- ja tullivirkailijoiden, sekä kirjanpitäjien pyhimys. Bartolomeus on käsityöläisten pyhimys mm. kirjansitojat, nahkurit, räätälit ja teurastajat. Hänellä on kädessään kuolemastaan muistuttava veitsi. Paavalin (Saulus Tarsolainen) tunnusmerkkinä on miekka. Hän on mm. teltantekijöiden, teologien ja kirkollisen lehdistön pyhimys. Jaakob vanhempi (suurempi, Sebedeuksen poika) on mm. pyhiinvaeltajien, sotilaiden, ratsumiesten ja apteekkarien pyhimys. Hänellä on kädessään simpukan kuvalla koristettu nahkasauva. Juudas Jaakobinpojalla (Taddeus, Lebbeus eli sydämeni lapsi) on kädessään nuijapäinen keppi. Häntä ei ole vielä mikään ammattiryhmä valinnut pyhimyksekseen. Andreas eli Pietarin veli on erityisesti kalastajien suojelija. Hänet on kuvattu X:n muotoisella Andreaan ristillä. Apostoli Mattiaan tunnuksena… The twelve apostles on the four pediments of the Helsinki Cathedral are the work of German sculptors August Wredow (18041891) and Hermann Schievelbein (1817-1867). Wredow sculpted Andrew, Matthew, Jude, John, Philip and Bartholomew, while Schievelbein sculpted Paul, Jacob, Matthias, Peter, Simon and Thomas. The statues were cast by the S.P. Deravanne zinc foundry in 1845-1847, and placed on the pediments in 1849. They form one the world's largest uniform collections of zinc sculptures and are mentioned in most key articles on the production and uses of zinc.Peter holds two keys which symbolize his right to forgive or not to forgive sins. He is the patron saint of locksmiths, confessors and fishermen. Thomas is the patron of architects, builders and surveyors, while Simon Zelotes, with a saw in his hand, is the patron of woodcutters, tanners and weavers. John holds a cup and a book, and is the patron of printers, book sellers, notaries and writers. Matthew's attributes are writing equipment, signifying his role as the patron saint of tax collectors, customs officials and bookkeepers. Bartholomew is the patron of craftsmen, including book binders, tanners, tailors and butchers. Reportedly flayed alive, he holds a knife as a symbolic portent of his tragic death. Paul's (Saul of Tarsus) attribute is a sword, and he is the patron of tent makers, theologians and the ecclesiastical press. James the Great (son of Zebedee), the patron saint of pilgrims, soldiers, horsemen and chemists, holds a leather staff adorned with the image of a shell. Jude son of Jacob (Thaddeus, Lebbeus or 'the child of my heart') holds a cudgel; he has not been chosen to be the patron of any profession. Andrew, Peter's brother, is the patron of fishermen. His attribute is an X-shaped St. Andrews cross. Matthias' attribute is an executioner's axe, and he is the protector of carpenters, butchers, smiths and confectioners. Philip, the patron of trinket sellers and fullers, holds a cross in his left hand and an open book in his left; the cross symbol…   Kaksitoista apostolia 12 Apostolia / The Twelve Apostles Helsingin Tuomiokirkko, Senaatintori, Kruununhaka Helsingfors domkyrka, Senatstorget, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kaksitoista-apostolia-hermann-schievelbein-august-wredow/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kaksitoista-apostolia-hermann-schievelbein-august-wredow/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kaksitoista-apostolia-hermann-schievelbein-august-wredow/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.602415+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["bibeln"], "en": ["death", "knife"]} Point 24.952387 60.170124     Hermann Schievelbein ja August Wredow: 12 Apostolia, 1849. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     12 apostlar         Hermann Schievelbein och August Wredow: 12 apostlar, 1849. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Apostlarna på domkyrkans tak är utförda av de tyska skulptörerna August Wredow och Hermann Schievelbein. Wredov skulpterade Andreas, Matteus, Taddeus, Johannes, Filippus och Bartolomeus medan Schievelbein fick Paulus, Jacob, Matteus, Peter, Simon och Tomas på sin lott. Skulpturerna göts i zinkgjuteriet S.P.Deravanne under åren 1845 - 1847 och de sattes upp på sina platser år 1849. Statygruppen bildar en av världens största enhetliga zinkstatysamlingar och den är omnämnd i alla centrala verk som behandlar produktion och användning av detta material.Aposteln Peter håller i sin hand två nycklar som symboliserar hans rätt att efter eget övervägande förlåta synder. Honom har bl.a. låssmederna och fiskarna valt till sitt skyddshelgon medan Tomas blivit arkitekternas, byggarnas och lantmätarnas beskyddare. Simon håller i sin hand en såg; han är bl.a. skogshuggarnas, garvarnas och vävarnas skyddshelgon medan aposteln Johannes, som håller en bok och en skål i sina händer, fått bli bokställarnas, notariernas och författarnas skyddshelgon. Matteus har som sina kännetecken skrivdon; han är skatt- och tulltjänstemännens beskyddare medan Bartolomeus med en kniv i sin hand, är hantverkarnas, såsom bokbindarnas, skräddarna och slaktarnas skyddshelgon. Paulus håller i sin tur ett svärd i handen; han är tältmakarnas, teologernas och den kyrkliga pressens eget helgon. Jacob är bl.a. pilgrimernas, soldaternas, ryttarnas och apotekarnas skyddshelgon; han håller i sin hand en med snäckmotiv prydd stav. Judas har en påk i handen och tills vidare har ingen yrkesgrupp valt honom till sitt helgon. Andreas, Peters bror är fiskarnas eget speciella helgon och hans kännetecken är det snedställda Andreaskorset. Aposteln Matteus har en bila som kännetecken; honom har snickarna, slaktarna, smederna och sockerbagarna som skyddshelgon. Filippus är diversehandlarnas och vadderarnas beskyddare. Han håller i sin vänstra hand ett kors och i den högra en öppen bok. Korset symboliserar Filippus död och boken är apostlarnas gemensamma symbol; de dog förs…       Hermann Schievelbein and August Wredow: The Twelve Apostles, 1849. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22970 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Harald S\u00f6rensen-Ringi", "sv": "Konstn\u00e4r Harald S\u00f6rensen-Ringi", "en": "Artist Harald S\u00f6rensen-Ringi"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1912", "sv": "Publicerad 1912", "en": "Published 1912"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6534     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/aitiyden-ilo2.jpg     Villa Ensin omistaja liikemies Uno Staudinger osti sisäänkäyntiä koristavat kaksi veistosta Äitiyden ilo (1911) ja Näkemiin perimätiedon mukaan Norjasta. Tästä syystä tekijää on pidetty norjalaisena. Tekijä on kuitenkin ruotsinmaalainen kuvanveistäjä Harald Sörensen-Ringi. Teokset on ilmeisesti valettu pronssiin Tukholmassa, osoitteessa Västmannagatan 81. Valaja on ollut Olle Meyer. Villa Ensin veistokset jäivät kuvanveistäjän viimeisiksi töiksi.Harald Sörensen-Ringi syntyi 1872 Skönissä Länsi-Norrlannin läänissä Ruotsissa ja kuoli 1912 Tukholmassa. Hän oli Hasselbergin oppilas ja opiskeli sen lisäksi Pariisissa. Töissään hänellä oli kyky tavoittaa muodon kauneus ja runollisenherkkä tunnelma. Hän on tehnyt mm. useita muotokuvia sekä Kustaa II Adolfin patsaan Sundsvalliin. Sörensen-Ringi on ollut mukana myös yhteisnäyttelyssä Norjassa, josta Nasjonalgalleriet Oslossa on ostanut Natten (Yö) -nimisen teoksen. Villa Ensin teokset ovat peräisin ilmeisesti samasta näyttelystä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Uno Staudinger, the owner of Villa Ensi, bought the pieces The Joy of Motherhood (1911) and Goodbye, placed at the entrance to the Villa, according to the family history from an exhibition in Norway, which is why the sculptor is believed to have been Norwegian.In fact, however, the sculptor, Harald Sörensen-Ringi, was Swedish. Sörensen-Ringi was born in Skön in Sweden's West Norrland in 1872 and died in 1912 in Stockholm. He studied under Hasselberg in Sweden, and in Paris. Sörensen-Ringi was a master of beautiful form and poetic atmosphere. His oeuvre comprises numerous portraits and a statue of king Gustav II Adolf, located in Sundsvall, Sweden. The Villa Ensi pieces are prime examples of Sörensen-Ringi's talent. Sörensen-Ringi's contacts with Norway probably derived from the founder he used. He participated in a joint exhibition in Norway, from which Norway's National Gallery purchased a piece named Natten (Night). The Villa Ensi works were probably purchased from the same exhibition.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Äitiyden ilo / La joie de la Maternite Äitiyden ilo / La joie de la Maternite / The Joy of Motherhood Villa Ensi, Merikatu 23, Eira Villa Ensi Havsgatan 23, Eira   http://hamhelsinki.fi/sculpture/aitiyden-ilo-la-joie-de-la-maternite-harald-sorensen-ringi/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aitiyden-ilo-la-joie-de-la-maternite-harald-sorensen-ringi/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aitiyden-ilo-la-joie-de-la-maternite-harald-sorensen-ringi/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.667435+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.941648 60.155064     Harald Sörensen-Ringi: Äitiyden ilo / La joie de la Maternite, 1912. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Moderslycka / La joie de la Maternite         Harald Sörensen-Ringi: Moderslycka / La joie de la Maternite, 1912. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Affärsmannen Uno Staudiger köpte de två skulpturerna "Moderslycka" (La joie de la Maternite 1911) och "Farväl" i en utställning i Norge eller i Sverige. De är gjorda av en svensk konstnär, skulptören Sörensen-Ringi och är gjuts av Otto Meyer på Västmansgatan 81 i Stockholm.Harald Sörensen-Ringi var född 1872 i Skön i Västra Norrlands län i Sverige och dog i Stockholm 1912. Han var elev till Hasselberg och studerade också i Paris. Han har bl.a. gjort Gustav II Adolfs staty i Sundsvall och ett flertal porträtt. Villa Ensis entréskulpturer är goda exempel på Sörensen-Ringis stil att kombinera formskönhet med lyrisk stämning. Sörensen-Ringi lät tydligen gjuta sina skulpturer i Norge. Han deltog också i en gemensam utställning i Norge och Nasjonalgalleriet i Oslo köpte en skulptur, "Natten", av honom. Troligen är Villa Ensis skulpturer köpta från samma utställning.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Harald Sörensen-Ringi: The Joy of Motherhood / La joie de la Maternite, 1912. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22971 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "sv": "Konstn\u00e4r W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "en": "Artist W\u00e4in\u00f6 Aaltonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1945", "sv": "Publicerad 1945", "en": "Published 1945"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6548     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/aiti-ja-lapsi-tulevaisuus-1.jpg     Helsingin ensikotiyhdistyksen toimitalon ulko-oven viereen sijoitettu Äiti ja lapsi -veistos on versio Eduskuntatalon istuntosalissa olevasta Aaltosen Tulevaisuus-hahmosta. Siinä Wäinö Aaltonen kuitenkin vielä selvemmin lähestyy antiikin esikuvia: hahmo on kuvattu torsona, kuten olivat yleensä kaivauksissa löydetyt alkuperäiset teoksetkin.Tässä sijoituspaikassaan muoto saa myös vertauskuvallista sisältöä. Äitiyden onni ei ole ehyt. Paljaana ja haavoitettuna naishahmo kääntyy poispäin kuin kätkien surunsa. Vastakohtana on äidin käsivarsilla istuvan lapsen katsojaan päin kurottava, luottavainen avoimuus ja viattomuus. Veistoksen malleina ovat olleet Aaltosen Lempi-sisar, joka oli naimisissa Aaro Hellaakosken kanssa, sekä heidän pieni poikansa.Talo on Ensikotien liitolle (nyk. Ensi- ja turvakotien liitto) alunalkaen rakennettu. Suunnittelijana toimi arkkitehti Elna Kiljander, jolla oli miehensä Gunnar Finnen kautta yhteyksiä taidemaailmaan. Hän teki jo suunnitteluvaiheessa ovisyvennykseen veistoskomeron. Tosin silloin ei vielä ollut tiedossa, mikä veistos siihen tulisi. Talo vihittiin käyttöönsä 2.6. 1942. Samana vuonna Wäinö Aaltonen lahjoitti liitolle luonnoksen Tulevaisuus-veistoksesta. Kansanedustaja Miina Sillanpää, joka tuolloin toimi liiton johdossa, sai valutyön rahoittajiksi Kuluttajain Keskusosuuskunnan ja Kansayhtiön. Teos valettiin pronssiin Artturi Halosen valimossa Lapinlahdella 1943. Koska talo oli vaurioitunut pommituksissa yöllä 6-7. 2. 1943, veistos asetettiin paikalleen vasta sodan jälkeen.Wäinö Aaltonen voitti 1930 pidetyn eduskuntatalon istuntosalin veistoskilpailun, jonka teemana oli Työ ja tulevaisuus. Wäinö Aaltosen ehdotuksessa siihen kuului viisi allegorista hahmoa Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja. Tulevaisuutta esittää nainen lapsi sylissään, muut allegoriset hahmot on esitetty miesfiguureilla. 30-luvun ihanteiden mukaisesti Aaltonen on esittänyt ihmisfiguurit alastomina ja antiikin suurten esikuvien mukaisesti tyylitellen.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon k… Although the "Mother and Child/Future" is a version of the work "Future" in the Parliament Building it is much more expressly classical: the figure is depicted as a torso in likeness to the original sculptures found in archaeological digs.The particular location of the sculpture lends symbolic content to the work, expressing the fragility of happiness in motherhood. The naked and hurt female figure turns away from the viewer as if to hide her anguish. In contrast, the child held by the mother reaches towards the viewer with trustful openness and innocence. Aaltonen's sister Lempi, who was married to the author Aaro Hellaakoski, and their small son modelled for the piece.The building was designed and built for the Federation of Mother and Child Homes and Shelters. The architect was Elna Kiljander who, through her husband sculptor Gunnar Finne, was closely connected with the art world. Already at the design stage Kiljander included a niche in the doorway. However, it was not yet known at the time what would be placed in it. The building was inaugurated on June 2, 1942. In the same year Aaltonen donated the sculpture to the Federation. Thanks to Miina Sillanpää, a member of Parliament and the head of the Federation at the time, the casting was financed by Kuluttajain Keskusosuuskunta (Central consumer co-operative) and Kansa Co. The work was cast in bronze by Artturi Halonen in Lapinlahti in 1943. Because of the damage suffered by the building in the night bombings of February 6-7, 1943, the piece was not placed in the niche until after the war.In 1930, Wäinö Aaltonen won the sculpture competition for the Parliament's assembly chamber. The theme of the competition was "Work and the Future". Aaltonen's proposal comprised five allegorical figures, namely Settler, Intellectual Work, Future, Faith and Harvester. While the other figures were men, "Future" consisted of a woman and a child. According to 1930s ideals, Aaltonen made nude figures stylizing them in a classical manner. He sought to answer to the contemporary de…   Äiti ja lapsi / Tulevaisuus Äiti ja lapsi, Tulevaisuus / Mother and Child, The Future Helsingin ensikoti ry:n toimitalon ovisyvennys, Ensikodintie 4, Vallila Helsingin ensikoti ry, Ensi-Kotivägen 4, Vallgård   http://hamhelsinki.fi/sculpture/aiti-ja-lapsi-tulevaisuus-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aiti-ja-lapsi-tulevaisuus-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aiti-ja-lapsi-tulevaisuus-waino-aaltonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.678778+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.953733 60.19513     Wäinö Aaltonen: Äiti ja lapsi / Tulevaisuus, 1945. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Mor och barn / Framtiden         Wäinö Aaltonen: Mor och barn / Framtiden, 1945. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturen vid entrén till Helsingfors mödrahemsförenings hus i Vallgård är en version av "Framtiden" i riksdagshusets plenisal. Här närmar sig dock Aaltonen de antika förebilderna och avbildar modersfiguren som en torso.Formen har också en symbolisk innebörd. Moderslyckan är inte ogrumlad. Oskyddad och sårad vänder sig kvinnofiguren bort som för att dölja sin sorg. I kontrast till modern vänder sig barnet med tillit mot åskådaren, öppet och oskuldsfullt. Wäinö Aaltonens syster Lempi, som var gift med Aaro Hellaakoski, och hennes son stod modell för skulpturen.Huset är byggt av Ensikotien liitto (Mödrahemsförbundet, numera Ensi- ja turvakotien liitto) och ritat av arkitekten Elna Kiljander som var gift med skulptören Gunnar Finne. Hon ritade in nischen bredvid dörren redan när huset planerades, innan man visste vilken skulptur som skulle placeras i den. Huset invigdes den 2 juni 1942. Samma år fick förbundet Wäinö Aaltonens utkast till "Framtiden" i gåva. Riksdagsman Miina Sillanpää, som var ordförande för förbundet, ordnade finansiärer för en bronsavgjutning (Kuluttajain Keskusosuuskunta och Kansa). "Framtiden" gjöts i brons 1943 av Artturi Halonens gjuteri i Lapinlahti. Eftersom huset hade skadats i bombningarna natten mellan 6 och 7 februari 1943, ställdes skulpturen på sin plats först efter kriget.Wäinö Aaltonens förslag "Arbete och framtid" vann år 1930 en tävlan om skulpturer för riksdagshuset. Förslaget bestod av fem allegoriska figurer "Rödjaren", "Det andliga arbetet", "Framtiden", "Tron" och "Skörden". Framtiden symboliseras av mor och barn, medan de övriga figurerna är män i olika ställningar. I enlighet med 30-talets ideal är Aaltonens figurer nakna och stiliserade som antikens stora förebilder.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Wäinö Aaltonen: Mother and Child / The Future, 1945. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22976 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "sv": "Konstn\u00e4r W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "en": "Artist W\u00e4in\u00f6 Aaltonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1939", "sv": "Publicerad 1939", "en": "Published 1939"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6542     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/aleksis-kivi.jpg     Aleksis Kivi (1834-1872) on Suomen kansalliskirjailija. Wäinö Aaltosen (1894-1966) tekemä pronssinen muistopatsas paljastettiin 10.10.1939. Patsaan valmistumista oli edeltänyt kaksivaiheinen veistoskilpailu 1928-30. Ensimmäisen vaiheen voitti Carl Wilhelms ja toisen Aukusti Veuro. Tehtävän sai kuitenkin lopulta Wäinö Aaltonen, jonka aseman eräänlaisena "kansallisveistäjänä" katsottiin olevan sopiva kansalliskirjailijan kuvaamiseen. Muistopatsastoimikunta tilasi Aaltoselta 1932 veistoksen kipsiluonnoksen, joka valmistui 1934 ja valettiin pronssiin 1939. Wäinö Aaltonen teki muistopatsaskilpailuun modernismin virtausten houkuttelemana toisenkin, tyylitellymmän ja kubistisen ehdotuksen. Siihen olisi liittynyt ympäristösuunnitelma, jossa mm. Kansallisteatterin julkisivu olisi muutettu täysin ja jäsennelty klassisin graniittipylväin.Aleksis Kivi on muistomerkissään melankolisen mietiskelevä ja sisäänpäinkääntynyt. Veistoksen tyyli on hillittyä, realismiin nojaavaa klassismia - Suomen julkisen taiteen 1920- ja 1930-lukujen valtatyyliä, jota Aaltonen itsekin oli omalla tuotannollaan määrittämässä. Aleksis Kiven kasvonpiirteet Aaltonen sai A.E. Forssellin kirjailijan kuoleman jälkeen tekemästä muotokuvapiirroksesta. Aaltonen piti kuitenkin näköisyyttä tärkeämpänä kirjailijan mielenmaiseman kuvaamista. Aaltonen kehitteli kasvoaihetta jo 1926 osallistuessaan Tampereen Aleksis Kivi -muistomerkin kilpailuun. Kirjailijan istuvan figuurin mallin kuvanveistäjä otti 1926 tekemästään istuvaa naista esittävästä maalauksesta.Istuvan kirjailijan tuolin alla ovat Aleksis Kiven tuotannosta aiheensa saamat reliefit: Sydämeni laulu, Keinu ja Seitsemän veljeksen Pako Impivaarasta.Takaosassa on teksti: Mi ikävyys mi hämäryys sieluni ympär kuin syysiltanen, autiol maall turha vaiva täällä turha ompi taistelo ja kaikisuus maailman turha. En taivasta mä tahdo, en yötä Gehennan enp'enään neitosta syliin suo. Osani olkoon: tietämisen tuskast pois, kaik äänetön tyhjyys olkoon.Veistoksen taakse istutettiin vuonna 1989 hopeasalava. Teos kuuluu HAM… Aleksis Kivi (1834-1872) is Finland's national author. Wäinö Aaltonen's (1894-1966) bronze memorial to him was unveiled on October 10, 1939. The unveiling was preceded by a two-stage competition in 1928-30, the first of which was won by Carl Wilhelms and the second by Aukusti Veuro. However, the memorial was finally commissioned from Wäinö Aaltonen. In 1932, the memorial committee commissioned a plaster draft which was finished in 1934 and cast in bronze in 1939.The memorial shows a melancholic and contemplative, even introverted Aleksis Kivi. It represents a composed, realistic Classicism, the established trend in Finnish art in the 1920s and 1930s, partly defined by the works of Aaltonen himself. Aaltonen borrowed Aleksis Kivi's features from a portrait A. E. Forsell made of the dead author. Aaltonen had already worked on the features while preparing his entry in a competition for an Aleksis Kivi memorial arranged in Tampere in 1926. Aaltonen modelled Kivi's sitting figure on a painting of a sitting woman the sculptor had made earlier in 1926.The author is sitting in a chair under which there are three reliefs inspired by Kivi's literary works "Sydämeni laulu", "Keinu" and "Seitsemän veljestä pakenee Impivaarasta" ("My Heart Sings", "Swing" and "The Seven Brothers flee Impivaara").The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Aleksis Kiven muistomerkki Aleksis Kivi Memorial Rautatientori, Kluuvi Järnvägstorget, Kluuvi Rautatientori, Kluuvi http://hamhelsinki.fi/sculpture/aleksis-kiven-muistopatsas-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aleksis-kiven-muistopatsas-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aleksis-kiven-muistopatsas-waino-aaltonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.721453+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kirjallisuus", "HKTM", "kansalliskirjailija", "kirjailija", "Seitsem\u00e4n veljest\u00e4", "graniitti", "pronssi", "aleksis kivi", "muistopatsas", "kansallisteatteri"], "en": ["literature", "Finnish author", "granit", "national author", "writer", "author", "bronze", "hcam", "Finnish National Theatre", "National Theatre"], "sv": ["f\u00f6rfattare", "nationalf\u00f6rfattare", "brons", "hskm", "litteratur", "granit"]} Point 24.943893 60.171627     Wäinö Aaltonen: Aleksis Kiven muistopatsas, 1939. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis     Aleksis Kivis minnesmärke         Wäinö Aaltonen: Aleksis Kivi, 1939. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Yehia Eweis                   Aleksis Kivi (1834-1872) är Finlands nationalförfattare. Wäinö Aaltonens (1894-1966) Kivi-monument i brons avtäcktes den 10 oktober 1939. Monumentet var resultatet av en tävling som ordnades i två etapper 1928-30. I den första tävlingen gick första priset till Carl Wilhelms och i den andra till Aukusti Veuro. Uppdraget gavs slutligen ändå till Wäinö Aaltonen. Monumentkommittén beställde först en gipsmodell 1932 som blev färdig 1934 och som gjöts i brons 1939. Monumentet framställer en melankoliskt grubblande och inåtvänd Kivi. Stilen är behärskad klassicism med rötter i realismen, den offentliga konstens förhärskande stil under 1920- och 1930-talen, en stil som Aaltonen själv med sin produktion var med och utformade. Aleksis Kivis ansiktsdrag fick Aaltonen från det porträtt av Kivi som A.E. Forssell hade tecknat ur minnet efter författarens död. Aaltonen gjorde de första utkasten till ansiktet redan 1926 när han deltog i en tävling om Kivimonumentet i Tammerfors. Modellen till den sittande figuren kommer från en målning av en sittande kvinna som Aaltonen gjorde 1926.Nedanför författarens stol finns reliefer med motiv från Kivis produktion Mitt hjärtas sång, Gungan och Flykten från Impivaara i Sju bröder. Wäinö Aaltonen gjorde även ett mer stiliserat och kubistiskt förslag till tävlingen. I förslaget ingick den omgivande miljön, bl.a. Finlands Nationalteaters fasad hade genomgått en total förändring och försetts med klassiska pelare i granit.Verket hör till HAM:s egen samling.       Wäinö Aaltonen: Aleksis Kivi Memorial, 1939. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Yehia Eweis
22978 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kain Tapper", "sv": "Konstn\u00e4r Kain Tapper", "en": "Artist Kain Tapper"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1993", "sv": "Publicerad 1993", "en": "Published 1993"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6607     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/alkunaytos4.jpg     Kain Tapper on luonut mittavan uran suomalaisen kuvanveiston parissa. Hänen orgaanisista luonnonmuodoista johdetut ja työstöjäljillä koristellut veistoksensa antavat viitteitä ekspressiivisen taiteen vaikutuksesta hänen tuotantoonsa.Suomen Kansallisoopperan pääsisäänkäynnin edessä olevalla aukiolla sijaitsee kuudesta osasta muodostuva teos Alkunäytös. Se rakentuu kolmesta geometrisesta kappaleesta ja niiden matalista kuvitteellisista varjoista. Teoksessa piilevä humoristisuus ja illusorisuus tulee esille siinä, etteivät luonnolliset varjot osu koskaan yhteen maasta tummalla värityksellä erotettujen "tekovarjojen" kanssa. Havaintotodellisuudesta riippumattomien maailmojen luominen on ollut aina taiteilijoiden etuoikeus.Alkunäytöksen materiaalina on graniitti. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Kain Tapper has made an extraordinary career in Finnish sculpture. His work, derived from organic natural forms and ornamented by chisel marks, shows the influence of expressive art. 'The Prelude' is located in the square by the main entrance to the Finnish National Opera. It consists of six parts: three geometrical forms and their imaginary shadows. Actual shadows never coincide completely with the 'artificial' ones, highlighting the humour and illusion hidden in the work. Creating such worlds, independent of the observable reality, has always been the privilege of artists. 'The Prelude' is made of granite. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Alkunäytös Alkunäytös/ The Prelude Ooppera, Helsinginkadun ja Mannerheimintien risteys, Töölö Operan, Mannerheimvägen 15, Bortre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.749172+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "milj\u00f6taide", "graniitti", "ymp\u00e4rist\u00f6teos"]} Point 24.928318 60.181633     Kain Tapper: Alkunäytös, 1993. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ouvertyr         Kain Tapper: Ouvertyr, 1993. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Kain Tapper har gjort en lång karriär inom den finska skulpturkonsten. Hans arbeten utgår från organiska naturformationer med spår av konstnärens bearbetning och intryck från den expressiva konsten. Ouvertyr som består av sex delar står framför Finlands Nationalopera. Skulpturen består av tre fristående, geometriska former och deras skuggor. De målade skuggorna sammanfaller aldrig med de naturliga skuggorna - de ger en humoristisk och illusiorisk dimension till skulpturen. Att skapa alternativa världar som är oberoende av vår gestaltade verklighet, har alltid varit konstnärernas privilegium.Skulpturens material är granit. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Kain Tapper: The Prelude, 1993. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22979 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Jarmo Vellonen", "sv": "Konstn\u00e4r Jarmo Vellonen", "en": "Artist Jarmo Vellonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1988", "sv": "Publicerad 1988", "en": "Published 1988"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6612     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/vellonen-kiviallas-closeup2.jpg     Jarmo Vellosen veistosryhmä sijaitsi uudessa Forum-korttelissa Simonkadun puoleisella pienellä sisäaukiolla 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin. Remontin yhteydessä veistosryhmä siirrettiin pois, kunnes se vuonna 2005 pystytettiin Villa Aikalan pihalle Helsingin Meilahteen.Teoskokonaisuuden osat ovat mustaa graniittia. Kooltaan suurimmassa on allassyvennys ja istumiseen sopiva tasanne. Alunperin veistosryhmään kuului myös erillinen kivireliefi.Kuvanveistäjä Jarmo Vellonen tekee veistosten lisäksi myös tila- ja ympäristötaidetta. Vellonen on teoksissaan yhdistellyt mm. kiveä ja puuta. Joissakin teoksissa on myös muinaisuuteen viittaavia merkkejä ja symbolisia merkityksiä.Veistosryhmä ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan. From the late 1980s to the mid-1990s, Jarmo Vellonen's sculpture group was located in a small courtyard on the Simonkatu side of the Forum block in Helsinki. During a renovation project the sculptures were removed, until the work was re-erected in 2005 in the yard of Villa Aikala in Meilahti.The three elements of the piece are made of black granite. The largest has a basin and a platform for sitting on. Originally the group also included a separate stone relief.In addition to sculptures, Jarmo Vellonen also works with installations and environmental art, often combining stone and wood. Some of his works also contain symbolic meanings and references to prehistory.This work does not belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Forumin kiviallas (siirretty Meilahteen) Allasveistos / Pool Sculpture Villa Aikala, Johannisbergintie 8, Meilahti Villa Aikala, Johannesbergsvägen 8, Mejlans   http://hamhelsinki.fi/sculpture/forumin-kiviallas-siirretty-meilahteen-jarmo-vellonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/forumin-kiviallas-siirretty-meilahteen-jarmo-vellonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/forumin-kiviallas-siirretty-meilahteen-jarmo-vellonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.764104+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["siirretty", "vesi", "siirto", "poistettu"]} Point 24.889685 60.193787     Jarmo Vellonen: Forumin kiviallas (siirretty Meilahteen), 1988. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Forums stenskulpturgrupp (flyttad till Mejlans)         Jarmo Vellonen: Forums stenskulpturgrupp (flyttad till Mejlans), 1988. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Jarmo Vellonens skulpturgrupp stod i det nya Forumkvarteret, på en liten innergård på Simonsgatans sida, från slutet av 1980-talet till mitten av 1990-talet. I samband med reparationer flyttades skulpturerna bort, tills de placerades på gårdsplanen till Villa Aikala år 2005.Verkhelheten består av svart granit. Den största delen har en bassäng och en avsats som man kan sitta på. Ursprungligen hörde också en separat stenrelief till skulpturgruppen.Utöver skulpturer skapar skulptören Jarmo Vellonen också rums- och miljökonst. Han har kombinerat bland annat sten och trä i sina konstverk. I vissa av hans verk förekommer tecken och symboliska betydelser som hänvisar till forntiden.Skulpturgruppen hör inte till Helsingfors konstmuseums samling.       Jarmo Vellonen: Pool Sculpture, 1988. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22980 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Cedercreutz", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Cedercreutz", "en": "Artist Emil Cedercreutz"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1924", "sv": "Publicerad 1924", "en": "Published 1924"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6536     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/arcum-dentit-apollo.jpg     Taiteiden suojelujumalaa Apolloa esittävän veistoksen Arcum Tendit Apollo (Apollo jännittää joustaan) Emil Cedercreutz (1879-1949) suunnitteli alun perin kirjailija Aleksis Kiven muistomerkiksi ja osallistui sillä myös muistomerkistä järjestettyyn yleiseen kilpailuun 1920-luvulla. Monien vaiheiden jälkeen patsastoimikunta tilasi Wäinö Aaltoselta Aleksis Kiven näköispatsaan, joka paljastettiin Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla 1939 ja on siinä edelleen.Joustansa jännittävä Apollo-veistos säilyi kipsinä Harjavallassa Cedercreutzin museon kokoelmissa, kunnes Emil Cedercreutzin säätiö valatti sen pronssiin ja lahjoitti Helsingille. Veistos sijoitettiin lahjoittajien toivomuksesta lähelle Satakuntataloa ja se paljastettiin Lastenlehdon puistossa 3.4.2001. Kesällä 2005 teos vietiin varastoon Kampin ajotunnelin rakennustöiden vuoksi. Veistos palautettiin puistoon syksyllä 2010. Uusi paikka on puiston itäpäässä, Ruoholahdenkadun ja Lapinlahdenkadun kulmauksessa. Kaksi metriä korkea jalusta on Varpaisjärven mustaa diabaasia. Pronssinen Apollo ratsuineen on kooltaan 132 x 135 x 66 cm. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Emil Cedercreutz' (1879-1949) "Arcum Tendit Apollo" was donated to the City of Helsinki by the Emil Cedercreutz Foundation and now the work belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum. The work was revealed 2000 in Children's grove in the Kamppi district.   Arcum Tendit Apollo Arcum Tendit Apollo Lastenlehdon puisto, Kamppi Barnslundens park, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/arcum-tendit-apollo-emil-cedercreutz/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/arcum-tendit-apollo-emil-cedercreutz/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/arcum-tendit-apollo-emil-cedercreutz/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.775996+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"en": ["rider", "horse", "Antiquity", "animal", "bronze", "hcam", "diapase", "God"], "fi": ["hevonen", "HKTM", "siirretty", "siirto", "pronssi", "antiikki", "diapaasi", "jumala", "pronssiveistos", "ratsastaja"], "sv": ["h\u00e4st", "brons", "hskm", "antiken", "diapas", "gud", "ryttare", "djur"]} Point 24.929125 60.166508     Emil Cedercreutz: Arcum tendit Apollo, 1924. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis     Arcum Tendit Apollo         Emil Cedercreutz: Arcum tendit Apollo, 1924. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Yehia Eweis                   Skulpturen Arcum Tendit Apollo (Apollo spänner sin båge) föreställer konsternas beskyddare, guden Apollo. Emil Cedercreutz (1879-1949) hade ursprungligen planerat skulpturen som ett monument över författaren Alexis Kivi, och han deltog också med verket i en allmän tävling som ordnades om minnesmärket på 1920-talet.Efter många turer beställde monumentkommittén minnesmärket av skulptören Wäinö Aaltonen, och 1939 restes en porträttlik skulptur av nationalskalden framför Nationalteatern på Järnvägstorget.Skulpturen med Apollo som spänner sin båge fanns som gipsmodell på Emil Cedercreutz museum i Harjavalta tills museistiftelsen lät gjuta den i brons och skänkte den till Helsingfors stad. Enligt donatorernas önskan placerades skulpturen nära Satakuntatalo och avtäcktes i Barnslundens park 3.4.2001.Den två meter höga basen är av svart diabas från Varpaisjärvi. Verket hör till Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Cedercreutz: Arcum tendit Apollo, 1924. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Yehia Eweis
22982 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Viktor Jansson", "sv": "Konstn\u00e4r Viktor Jansson", "en": "Artist Viktor Jansson"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1951", "sv": "Publicerad 1951", "en": "Published 1951"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6543     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/arvid_morne.jpg     Arvid Mörne (1876-1946) oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjallisuudentutkija. Mörnen kirjallisen tuotannon pääpaino on runoudessa, jonka inspiraation lähteinä olivat Suomenlahden saaristo, meri ja ruotsinkielisen väestön asuttamat rannikkoalueet, erityisesti Uusimaa. Kirjallisesta tuotannosta kumpuaa esiin myös Mörnen poliittinen näkemys, jossa korostui sosiaalisen oikeudentunnon vaatimus yhteiskunnassa.Nylands Nation järjesti 1949 kutsukilpailun Mörnen muistopatsaan saamiseksi Helsinkiin. Suositun kilpailun päätteeksi Viktor Janssonin (1886-1958) kaksi luonnosehdotusta palkittiin. Lautakunta kuitenkin piti Janssonin luonnostelmia liian allegorisina ja pyysi vielä uuden, lopulta tilaukseen johtaneen ehdotuksen. Janssonin itsensä mielestä runoilijan muistomerkissä täytyi olla mukana symboliikkaa ja lopputulos tulikin olemaan jonkinlainen kompromissi, jossa Jansson esittää hieman tyylitellyn runoilijan hahmon seisomassa pronssiseinän edessä. Mörnen hahmo näyttäytyy veistoksessa henkisen toiminnan miehenä.Veistos valmistui 1951 Arvid Mörnen syntymän 75-vuotisjuhlan muistoksi ja paljastettiin 6.5.1951. Veistos on pronssia ja sen korkeus on 220 cm. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Arvid Mörne (1876-1946) was a Finnish-Swedish poet and literature scholar. Mörne's poetry was mainly inspired by the archipelago of the Gulf of Finland, the sea and the coastal regions inhabited by Finland's Swedish-speaking population, especially in the province of Uusimaa. His works also voice his political views, the call for a social sense of justice.Arvid Mörne's memorial consists of a bronze plate placed in front of a rocky wall and a realistic figure of the poet standing.The work, 2.2 metres high, was commissioned from Viktor Jansson (1886-1958) and completed in 1951. It was unveiled on May 6, 1952 to commemorate Arvid Mörne's 75th anniversary. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Arvid Mörnen muistomerkki Memorial to Arvid Mörne Itäisen puistotien ja Ehrenströmintien kulmaus, Kaivopuisto Hörnet av Östra Allén och Ehrenströmsvägen, Brunnsparken   http://hamhelsinki.fi/sculpture/arvid-mornen-muistomerkki-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/arvid-mornen-muistomerkki-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/arvid-mornen-muistomerkki-viktor-jansson/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.788955+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["runoilija", "runous", "kirjallisuus", "HKTM", "maratonreitti", "MM05", "kirjailija", "pronssi", "graniitti", "tutkija"], "sv": ["diktare", "poet", "f\u00f6rfattare", "brons", "hskm", "maratonrutt", "MM05", "litteratur", "forskare", "granit"], "en": ["poet", "scholar", "literature", "author", "writer", "bronze", "hcam", "marathontrack", "granite"]} Point 24.961582 60.155857     Viktor Jansson: Arvid Mörne, 1951. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Arvid Mörnes minnesmärke         Viktor Jansson: Arvid Mörne, 1951. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Arvid Mörne (1876-1946) var en finlandssvensk diktare och litteraturforskare. Mörnes inspirationskällor var Finska vikens skärgård, havet och de svenska kustbygderna, framför allt Nyland. Hans diktning bär också spår av hans politiska grundsyn, en stark känsla för social rättvisa.Nylands Nation ordnade en tävling om Mörnes minnesmärke år 1949. Viktor Janssons (1886-1958) förslag belönades, men han ombads ännu att göra ett nytt förslag som man sedan gjorde en beställning på. Monumentet över Arvid Mörne består av en bronsplatta med en realistisk avbildning av den stående diktaren med bergväggen som bakgrund. Skulpturen är 220 cm hög. Skulpturen beställdes av Viktor Jansson. Den blev färdig 1951 till minnet av Mörnes 75-årsjubileum och avtäcktes den 6 maj 1952. Verket hör till HAM:s egen samling.       Viktor Jansson: Memorial to Arvid Mörne, 1951. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
22983 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Robert Stigell", "sv": "Konstn\u00e4r Robert Stigell", "en": "Artist Robert Stigell"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1889", "sv": "Publicerad 1889", "en": "Published 1889"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6608     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/atlantit.jpg     Theodor Höijerin suunnittelema Vakuutusyhtiö Kalevan talo valmistui vuonna 1889. Rakennuksen lähtökohtana oli pohjoisitalialainen varhaisrenessanssi, mutta Höijerin arkkitehtuuri sisältää vain viitteellisiä yhtymäkohtia renessanssin ylempien kerrosten arkkitehtuurin ollessa lähinnä barokkimaisen runsasta.Toisen kerroksen kulmaulokkeen Atlantit valmisti Robert Stigell. Atlantti sanan kreikankielinen vastine atlas merkitsee taivasta kannattelevaa taruhenkilöä ja hellenistisen arkkitehtuurin miestä kuvaavaa kannattajapatsasta. Atlantit korvasivat pylväät ja pilarit yleisesti myös barokin arkkitehtuurissa. Stigellin Atlantit ovat eläimentaljaan sonnustautuneita, antiikin ihanteiden mukaisia miesfiguureita Robert Stigell edusti renessanssin luonnonmukaisuuteen liittyvää realismia Suomen kuvanveistotaiteessa. Hän oli opiskellut ensin kivenhakkaajaksi Pietarissa ja jatkanut sitten opintojaan Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Suomessa, San Lucan akatemiassa Roomassa sekä Ecole des Beaux-Arts:ssa Pariisissa.Muita Stigellin julkisivu-veistoksia Helsingissä on: mm. Aleksi 13 -tavaratalon julkisivuveistokset Metsästys ja Kehruu sekä Vanhan ylioppilastalon Ilmarinen ja Väinämöinen.Atlantit eivät ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Insurance Company Kaleva building, designed by Theodor Höijer, was completed in the year 1889. The design is based on early Renaissance of the north of Italy but the finished building merely refers to the period and the upper levels approach Baroque. The bay in the corner on the first floor, named Atlantes, was made by Robert Stigell. The Greek word 'atlas' refers to the mythical being supporting the heavens as well as the male figures of Hellenic architecture which were commonly used instead of columns and pillars also in Baroque architecture. Stigell's atlantes are dressed in animal skins and conform to classicist ideals. Robert Stigell's work represented the naturalist realism of the Renaissance.Originally he studied in Paris to become a stone cutter and later continued his studies in the drawing school of the Fine Arts Association of Finland, at the San Luca academy in Italy and the Ecole des Beaux-Arts in Paris. Works by Stigell located in Helsinki include the pieces in the facade of the department store Aleksi 13, titled Hunting and Spinning, and the statues of Ilmarinen and Väinämöinen in the facade of the Old Student Union building.Atlantes don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Atlantit Atlantit / Atlantes Vakuutusyhtiö Kalevan talo, Erottaja 2, Kamppi Försäkringsbolaget Kalevas hus Skillnaden 2, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/atlantit-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/atlantit-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/atlantit-robert-stigell/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.801434+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.943428 60.1655     Robert Stigell: Atlantit, 1889. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Atlanter         Robert Stigell: Atlanter, 1889. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Försäkringsbolaget Kalevas hus är ritat av Theodor Höijer och stod färdigt 1889. Utgångspunkten för fasadarkitekturen är norditaliensk ungrenässans, men Höijers arkitektur innehåller närmast antydningar till den historiska stilen och de övre våningarna har barockinspirerade detaljer.Atlanterna i andra våningens utsprång skulpterades av Robert Stigell. Atlas, det grekiska ordet för atlant, är en mytisk figur som bär upp himlavalvet och är en skulptur med bärande funktion i den hellenistiska arkitekturen. Också i barockarkitekturen är det vanligt med atlanter istället för kolonner och pelare. Stigells Atlanter är iklädda djurhudar och skulpterade enligt antika ideal. Robert Stigell representerar realismen inom skulpturkonsten. Han hade studerat till stenhuggare i Petersburg och fortsatte sedan sina studier vid Konstföreningens ritskola i Helsingfors, San Luca-akademin i Rom och Ecole des Beaux-Arts i Paris.Stigell har bl.a. gjort fasadskulpturerna Jakten och Spinnerskan på nuvarande Aleksi 13 och Ilmarinen och Väinämöinen på Gamla studenthusets fasad.Atlanter ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Robert Stigell: Atlantes, 1889. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22986 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne", "en": "Artist Gunnar Finne"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1935", "sv": "Publicerad 1935", "en": "Published 1935"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6537     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       https://www.hamhelsinki.fi/wp-content/uploads/2017/11/Pekka_Vaskinen_Aurinkokello_1935.jpg     Teosta on kutsuttu myös Aurinkokelloksi. Ilmansuunnat on pyöreä levy, jonka reunassa hymyilee neljät ilkikuriset kasvot. Teoksen päälle on kaiverrettu kompassilevy, joka lepää kuutiomaisella jalustalla. Graniittinen veistos on noin metrin korkea ja puolitoista metriä leveä.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The work Points of the compass is also called as Sundial.Points of the compass is a round slab with four smiling mischievous or roguish faces protruding from it's peripheral. On the top of the work is the engraved compass plate which rests on the cubic base. The granite sculpture is about one metre high and one-and-a-half metres in width.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Ilmansuunnat (Aurinkokello) Points of the compass (Sundial) Aleksis Kiven Peruskoulu, Porvoonkatu 2, Alppila Aleksis Kivis skola, Borgågatan 2, Alphyddan   http://hamhelsinki.fi/sculpture/aurinkokello-1-paavo-vaskinen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aurinkokello-1-paavo-vaskinen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aurinkokello-1-paavo-vaskinen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.843879+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["klocka", "sol", "timer", "hskm", "granit"], "fi": ["aurinko", "HKTM", "kokoelmateos", "graniitti", "HAMin kokoelma", "aika", "kello"], "en": ["clock", "solar", "sun", "time", "hcam", "granite"]} Point 24.951258 60.187683     Gunnar Finne: Ilmansuunnat (Aurinkokello), 1935. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Väderstrecken (Solur)         Gunnar Finne: Väderstrecken (Solur), 1935. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Väderstrecken har också kallats Soluret.Väderstrecken består av en kubsockel på vilken vilar en rund skiva med en graverad kompass. På skivans kanter finns fyra luriga gubbansikten som ler och spanar ut i alla väderstreck. Denna granit skulptur är ca en meter hög och en och en halv meter bred.Verket hör till HAM:s egen samling.       Gunnar Finne: Points of the Compass (Sundial), 1935. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
22992 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Markus Jusslin", "sv": "Konstn\u00e4r Markus Jusslin", "en": "Artist Markus Jusslin"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1990", "sv": "Publicerad 1990", "en": "Published 1990"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6615     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/bigandy.jpg     Helsingin kaupungin rakennusvirasto on teettänyt työllistämistyönä työnjohtaja Jukka Toivosen johdolla leikkimielisiä veistoksia: pingviinejä, lehmiä, koiria, Suomi-leijonia, Disney-hahmoja jne. leikkipuistoihin, koirapuistoihin ja muihin julkisiin paikkoihin eri puolille kaupunkia.Big Andyn valmisti Markus Jusslin energialaitoksen käytöstä poistetusta sähköpylväästä. Suomi-Amerikka- yhdistysten liitto antoi asiantuntija-apua intiaanikulttuuriin kuuluvan toteemin oikeaoppisesta veistämistyylistä.Teos on vaurioitunut ja poistettu paikaltaan. Se ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Helsinki City Public Works Department has commissioned several playful pieces of sculpture, including penguins, cows, dogs, lions (a symbol of Finland) and Disney characters, placed in playgrounds around the city. The work has been carried out by unemployed 'sculptors' under foreman Jukka Toivonen. 'Big Andy' was made by Markus Juslin, using a decommissioned utility pole from the energy board. The League of Finnish-American Societies provided its expertise concerning the correct manner of carving American Indian totems.The art piece is damaged and has been removed. It doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Big Andy -toteemi (Poistettu) Big Andy -toteemi / Big Andy totem pole (Removed) Ison Antin leikkipuisto, Marjaniemi Stor-Anders lekpark, Marudd   http://hamhelsinki.fi/sculpture/big-andy-toteemi-markus-jusslin/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/big-andy-toteemi-markus-jusslin/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/big-andy-toteemi-markus-jusslin/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.934128+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["lastentarha"]} Point 25.080763 60.20578     Markus Jusslin: Big Andy -toteemi, 1990. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Big Andy -totempålen (Bortförts)         Markus Jusslin: Big Andy -totempålen, 1990. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Helsingfors stads byggnadsverk har låtit göra lekfulla skulpturer till lek- och hundparker och andra offentliga platser i olika delar av staden: pingviner, kossor, hundar, Finlands lejon, Disney-figurer m.m. Arbetet har utförts som sysselsättningsarbete under Jukka Toivonens ledning.Big Andy är gjord av Markus Jusslin som på traditionellt sätt skurit ut totempålen ur en gammal elstolpe. Finland-Amerika-föreningarnas förbund bistod med experthjälp, bl.a. hur man rättroget täljer en totempåle enligt gammal indiansk tradition.Verket är skadat och har bortförts. Det ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Markus Jusslin: Big Andy totem pole, 1990. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
22994 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 C.E. Sj\u00f6strand", "sv": "Konstn\u00e4r C.E. Sj\u00f6strand", "en": "Artist C.E. Sj\u00f6strand"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1887", "sv": "Publicerad 1887", "en": "Published 1887"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6632     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/bramante1.jpg     Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneum-rakennus valmistui 1887 Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusliiton ylläpitämien taidekoulujen ja -kokoelmien käyttöön. Julkisivua koristaa teksti Concordia res parvae crescunt(Sovussa pienet asiat kasvavat).C.E. Sjöstrand sai Ateneumin rakennuksen fasadin veistoskoristelun tehtäväkseen. Julkisivun päätykolmiossa taiteen jumalatar seppelöi taiteen ja taideteollisuuden. Päätyä kannattelevat neljä karyatidia; naishahmoa, joilla on käsissään neljän eri taiteenalan symbolit: kuvanveisto, maalaus, piirustus ja arkkitehtuuri.Pääoven yläpuolella rintakuvissa on kolme taiteenhistorian suurta mestaria: Bramante, Feidias ja Rafael.Muusta rakennuksen koristelusta vastasivat kuvanveistäjä Ville Vallgren ja koristeveistäjä Magnus von Wright. C. E. Sjöstrand oli ruotsalainen kuvanveistäjä, joka oli innoittunut jo varhain Kalevalasta ja jonka Fredrik Cygnaeus kutsui Suomeen toteuttamaan Henrik Gabriel Porthanin muistomerkin. Tämän jälkeen Sjöstrand vaikutti pitkään Suomessa taiteilijana ja kuvanveistonopettajana. Häntä kunnioitetaan Suomen veistotaiteen perustajana. The Ateneum building, designed by architect Theodor Höijer, was completed in 1887. It was originally built for the art schools and collections of the Fine Arts Association of Finland and the Finnish Society of Crafts and Design. The inscription "Concordia res parvae crescunt" (Small things grow in harmony) on the facade refers to the coexistence of the fine and the applied arts in the same building.Execution of the facade's decoration was commissioned from sculptor Carl Eneas Sjöstrand. In the triangular tympanum, the Goddess of Art is holding wreaths above the symbols of the fine and the applied arts. The tympanum is supported by four caryatids, or female figures, who are holding the symbols of sculpture, painting, geometry and architecture. Above the main entrance are the portraits of the three great masters of art, Bramante, Phidias and Raphael. The rest of the building was decorated by sculptor Ville Vallgren and decorative sculptor Magnus von Wright.The fasade decoration doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ateneumin julkisivuveistokset Facade decoration of Ateneum / Ateneumin julkisivuveistokset Ateneum, Kaivokatu 2, Kluuvi Ateneum, Brunnsgatan 2, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.946054+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.944498 60.170307     C.E. Sjöstrand: Ateneumin julkisivuveistokset, 1887. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Bramante, Feidias och Rafael / Ateneums fasadskulpturer         C.E. Sjöstrand: Bramante, Feidias och Rafael / Ateneums fasadskulpturer, 1887. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Ateneum, byggnaden för Finska konstföreningens och Konstflitföreningens samlingar och skolor, som ritats av arkitekten Theodor Höijer, stod färdig 1887. Fasadens motto lyder: Concordia res parvae crescunt (Genom endräkt växer små företag).C.E. Sjöstrand fick uppdraget att utföra fasadens skulpturer. På gavelfältet bekransar konstens gudinna konsten och konstindustrin. Mittgruppen uppbärs av fyra karyatider: kvinnofigurer som föreställer Arkitekturen, Geometrin, Skulpturen och Målarkonsten. Ovanför huvudentrén ser vi bysterna av konsthistoriens stora mästare: Bramante, Fidias och Rafael. Den övriga skulpturutsmyckningen gjordes av Ville Vallgren och dekorationsskulptören Magnus von Wright.C.E. Sjöstrand var en svensk skulptör som redan tidigt inspirerades av Kalevala. Han inbjöds till Finland av Fredrik Cygnaeus för att utföra ett minnesmärke över H.G. Porthan. Sjöstrand verkade sedan länge i Finland som skulptör och lärare vid Finska konstföreningens ritskola. Han bär äretiteln "den finländska skulpturens fader".       C.E. Sjöstrand: Facade decoration of Ateneum, 1887. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22996 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Taisto Martiskainen", "sv": "Konstn\u00e4r Taisto Martiskainen", "en": "Artist Taisto Martiskainen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1970", "sv": "Publicerad 1970", "en": "Published 1970"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6568     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/crescendo.jpg     Vuonna 1968 käydyn kilpailun kansalaissodan uhrien muistomerkistä voitti Taisto Martiskainen (1943-1982) ehdotuksellaan Crescendo. Teoksen nimi on musiikkisanastoa ja tarkoittaa "voimistuen". Muutoin abstraktisti hahmotellun veistoksen aaltomaisista poimuista työntyy ihmispäitä. Ne yrittävät ikään kuin vapautua raskaan muodon vankilasta.Hahmojen pyrkiessä irtautumaan puitteistaan niiden ilmeet vääntyvät tuskaisiin kouristuksiin. Yksilölliset piirteet ovat lähes täysin kadonneet ja synkeä monotonisuus saa aikaan melkeinpä painajaismaisen tunnelman. Teoksen ekspressionistisesti veistetyt muodot ja surrealistinen abstraktin kärsimyksen kuvaus luovat yhdessä voimakkaan tunnelman. Teokseen on veistetty Maiju Lassilan, Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon kirjoittamia muistolauseita. Lisäksi siinä on katkelma Kansainvälisestä ja etusivulla teksti: Punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden naisten ja miesten muistolle. Takasivulla lukee: Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella.Veistos paljastettiin 30.8.1970 ja se kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Teoksen materiaali on pronssia ja jalusta on punaista graniittia. Taisto Martiskainen's (1943-1982) entry 'Crescendo' won the 1968 competition for a memorial to victims of the Civil War. The name 'Crescendo' is a musical term and means increasing in volume. This abstract work consists of wave-like folds from which human heads jut out, as if trying to free themselves from the prison of the surrounding heavy form. As the figures try to release themselves their faces twist in agony. Individual characteristics have vanished almost completely, and a grim monotony creates a nightmarish atmosphere. The expressionistic forms and surrealistically abstract representation of suffering create a very strong feeling.The memorial verses written by the poets Maiju Lassila, Elmer Diktonius and Elvi Sinervo are inscribed in the work. It also contains a passage of the 'Internationale' and, on the front side, the text "In memory of the men and women who fought, fell and perished in prison camps for the Reds", and, on the back, the text "When all roads end it is time to think".The bronze sculpture was unveiled in 1970. The pedestal is made of red granite. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Crescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkki Crescendo (Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkki)/ A Memorial to those who fell in the 1918 Nordenskiöldinkatu/ P.Stadiontie, Taka-Töölö Nordenskiöldsgatan / Norra Stadionvägen, Bortre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/crescendo-vuoden-1918-kansalaissodan-uhrien-muistomerkki-taisto-martiskainen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/crescendo-vuoden-1918-kansalaissodan-uhrien-muistomerkki-taisto-martiskainen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/crescendo-vuoden-1918-kansalaissodan-uhrien-muistomerkki-taisto-martiskainen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.976216+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["HKTM", "maratonreitti", "MM05", "pronssi", "kansalaissota", "sota", "taistelu", "taisto martiskainen", "graniitti"], "sv": ["brons", "hskm", "maratonrutt", "MM05", "krig", "taisto martiskainen", "granit"], "en": ["bronze", "hcam", "marathontrack", "taisto martiskainen", "war", "granite"]} Point 24.925196 60.190807     Taisto Martiskainen: Crescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkki, 1970. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Teija Mononen     Crescendo / Monumentet över offren år 1918         Taisto Martiskainen: Crescendo / Monumentet över offren år 1918, 1970. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Teija Mononen                   Taisto Martiskainens (1943-1982) förslag Crescendo kom på första plats i en tävlan om ett monument över offren under inbördeskriget 1918. Crescendo är en musikterm för "med växande tonstyrka". Ur skulpturens abstrakta vågformade veck tränger människohuvuden som om de försökte frigöra sig från den tunga formens fängelse. Anletsdragen är förvridna av smärta, alla individuella drag är nästan utplånade och verkets kusliga monotoni skapar en mardrömslik stämning. De expressionistiskt huggna formerna och den surrealistiska, abstrakta beskrivningen av lidandet skapar tillsammans en stark stämning. Skulpturen har inskriptioner med texter av Maiju Lassila, Elmer Diktonius och Elvi Sinervo samt ett stycke ur Internationalen.På framsidan finns texten "Punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden naisten ja miesten muistolle" (Till minne av de kvinnor och män som stred på den röda sidan, stupade och förintades i fånglägren) och på baksidan "Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella" (När alla vägar tar slut måste vi tänka). Monumentet avtäcktes 1970. Skulpturen är utförd i brons och sockeln är av röd granit. Verket hör till HAM:s egen samling.       Taisto Martiskainen: Crescendo / A Memorial to those who fell in the 1918, 1970. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Teija Mononen
22997 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Walter Runeberg", "sv": "Konstn\u00e4r Walter Runeberg", "en": "Artist Walter Runeberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1893", "sv": "Publicerad 1893", "en": "Published 1893"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6623     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/danaidit2.jpg     Danaidit olivat kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuninkaan Danaoksen viisikymmentä tytärtä. Riitaannuttuaan veljensä Aigyptoksen kanssa ja paetessaan Egyptistä Danaos kieltäytyi antamasta tyttäriään puolisoiksi tämän viidellekymmenelle pojalle. Lopulta kuningas suostui, mutta antoi tyttärilleen käskyn surmata miehensä hääyönä.Ainoastaan Hypermnestra ei totellut. Hänen miehensä jäi elämään ja surmasi Danaoksen kostoksi veljiensä surmasta. Aviomiehensä surmanneet isälleen kuuliaiset tyttäret puolestaan joutuivat kreikkalaisten Manalassa Haadeksessa rangaistukseksi ikuisesti kantamaan vettä rikkinäisillä ruukuilla. Tämä loputtoman työn vertauskuva on paljon käytetty aihe länsimaisessa kuvataiteessa.Walter Runeberg on käsitellyt myyttiä hienostuneen tyylitellysti. Lähes luonnollista kokoa olevat kaksi naista on muotoiltu varsin naturalistisesti, mutta asennoissa ja ilmeissä on edelleen voimakas pyrkimys ihanteellisuuteen. Ekspressiivisempi Art Nouveau alkaa kuitenkin tehdä jo tuloaan tässä teoksessa. Veistoksesta huokuu vahva eroottinen lataus, joka korostuu hahmojen asennoissa. Loputon kärsimys ja syvä epätoivo on kuvattu paradoksaalisen sulokkaasti.Teos valmistui vuonna 1893 ja se pystytettiin alunperin Eiraan liikemies Uno Staudingerin hankkimana Sairaala Ensin (nyk. Villa Ensi) puistoon. Veistos sijoitettiin 1950 tilapäisesti Lastensairaalan piha-alueelle.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. In Greek mythology, the Danaides are the fifty daughters of Danaus, the king of Argos. After falling into a dispute with his brother Aigyptos and fleeing Egypt, Danaus refused to marry his daughters to Aigyptos' fifty sons. Finally, he agreed, however, instructing his daughters to kill their husbands during the wedding night. One of the daughters, Hypermnestra, neglected the orders and her husband killed Danaus in revenge of his slain brothers. The obedient daughters were also punished - they were condemned to pour water perpetually into a jar with a hole in the bottom in Hades.This symbol of endless labour is a well-worn subject in Western art. In Walter Runeberg's hands it has received a refined and stylish treatment. Despite the rather naturalistic forms of the two women in the sculpture their postures and faces still show a strong idealistic influence. The stronger expressiveness of Art Nouveau is, however, already present. The work has a substantial erotic charge, highlighted by the positions of the figures. Runeberg has depicted their endless suffering and deep despair with paradoxical gracefulness.The bronze sculpture was finished in 1893 and was originally located in the park of the Sairaala Ensi hospital (now Villa Ensi) thanks to Uno Staudinger, a businessman. Now it is located in the district of Töölö outside the Childrens' Clinic.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Danaidit Danaidit / The Danaides Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, Taka-Töölö Barnkliniken, Stenbäcksgatan 11, Bortre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/danaidit-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/danaidit-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/danaidit-walter-runeberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.989418+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["deponointi", "sairaala", "talletus"]} Point 24.909246 60.186623     Walter Runeberg: Danaidit, 1893. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Danaiderna         Walter Runeberg: Danaiderna, 1893. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Danaiderna var kung Danaos femtio döttrar i den grekiska mytologin. Efter ett gräl med brodern Aigyptos flydde Danaos från Egypten med sina döttrar och vägrade ge dem som hustrur åt broderns femtio söner. Slutligen tvingades Danaos ge efter, men han befallde döttrarna att dräpa sina män på bröllopsnatten. Endast Hypermestra skonade sin man som sedan dräpte Danaos för att hämnas för sina bröder. Som straff dömdes danaiderna att för evigt ösa vatten med söndriga krukor i Hades. Symbolen för det fåfänga arbetet förekommer ofta i bildkonsten.Walter Runebergs grepp är förfinat stiliserande. De två kvinnornas gestalter i nästan naturlig storlek är närmast naturalistiska, men i kroppsställningarna och ansiktsuttrycken kan man urskilja en stark strävan till idealisering. Inflytande från Art Noveau-stilens expressivare uttryck kan redan skönjas. Danaiderna kännetecknas av en stark erotisk laddning, som betonas av gestalternas ställningar. Evigt lidande och djup förtvivlan avbildas paradoxalt intagande.Walter Runebergs Danaiderna är från 1893 och placerades ursprunligen på affärsmannen Uno Staudigers initiativ i Sjukhuset Ensis park (Villa Ensi). Materialet är brons.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Walter Runeberg: The Danaides. 1893. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22998 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 J. T. Sergel", "sv": "Konstn\u00e4r J. T. Sergel", "en": "Artist J. T. Sergel"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1805", "sv": "Publicerad 1805", "en": "Published 1805"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6633     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ehrensvardin-hauta-1.jpg     Augustin Ehrensvärdin (1710-1772), Suomenlinnan perustajan hautamuistomerkki on Suomenlinnassa Susisaaren suurella linnanpihalla. Itse Kustaa III teki luonnoksen hautamuistomerkkiä varten Parolan nummella ja sen viimeisteli C. A. Ehrensvärd. Työn sai toteuttaakseen kuvanveistäjä J. T. Sergel. Lopulliseen asuunsa hautamuistomerkki valmistui vasta vähän ennen Ruotsin vallan loppua luultavasti v. 1805.Augustin Ehrensvärd oli 10 vuotta väliaikaisesti haudattu (1772-1782) kaupungin hautausmaalla olleeseen hautaholviin odottamassa Viaporin haudan valmistumista. Laivan keulanmuotoiset osat, antiikin kypärä, kilpi. miekka ja serafimiritarikunnan ketju on valettu voittoisan saaristolaivaston luojan kunniaksi Ruotsinsalmen taistelussa vallattujen tykkien metallista.Hautapaaden graniittijalusta oli paikoillaan jo v. 1788; sen oli hakannut Nils Stenstam ja siinä on teksti: Tässä lepää kreivi Augustin Ehrensvärd, sotamarsalkka, ritari ja Kuninkaallisen Majesteetin Ritarikunnan komentaja, töittensä, Suomenlinnan linnoituksen ja armeijan laivaston ympäröimänä. - Kustaa III:n käskystä ja hänen luonnoksensa mukaan pystytetty 1788 elähdyttämään tämän sotapäällikön ja kansalaisen esimerkkiä seuraten mieliä ja sydämiä harrastamaan ja tahtomaan isänmaan hyötyä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The memorial to Augustin Ehrensvärd (1710-1772), the founder of the Suomenlinna island fortress, is located in the large courtyard on Suomenlinna's Susisaari island. The memorial is based on a sketch made by the Swedish king Gustavus III, which was finalized by C.A. Ehrensvärd. It was commissioned from J.T. Sergel, and finally completed in probably 1805, only a few years before Sweden ceded Finland to Russia. During 1772-1782 Ehrensvärd lay in a temporary vault in the city cemetery until he could be moved to the grave in Suomenlinna.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ehrensvärdin hauta Ehrensvärdin hauta / Ehrensvärd's grave Linnanpiha, Susisaari, Suomenlinna Borggården på Vargön, Sveaborg   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.002595+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.98585 60.14414     J. T. Sergel: Ehrensvärdin hauta, 1805. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ehrensvärds grav         J. T. Sergel: Ehrensvärds grav, 1805. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Monumentet på Augustin Ehrensvärds (1710-1772) grav, Sveaborgs skapare, finns på den s.k. stora borggården på Vargön. Det första utkastet till ett monument på Parolamalmen gjordes av självaste Gustav III. Utkastet bearbetades av C.A. Ehrensvärd. Monumentet utformades slutligen av skulptören J.T. Sergel.Monumentet stod färdigt först något innan den svenska tidens slut, antagligen 1805. Augustin Ehrensvärds stoft var tillfälligt placerat i ett gravvalv på stadens gravgård fram till 1782 då graven på Sveaborg var färdig. Till den segerrika skärgårdsflottans skapares ära gjöts fartygsstävarna, den antika hjälmen, svärdet och skölden, och serafimerordens kedja i brons av kanoner som hade tagits i slaget vid Svensksund 1790. Granitstommen höggs redan 1788 av stenhuggaren Nils Stenman.På långsidorna finns följande inskrifter:"Här hvilar Grefve Augustin Ehrensvärd Fältmarksalk Riddare och Commendeur af Kgl Mijts Orden Omgifven af sina Werk Sveaborgs fästning Arméens flotta Efter Gustaf IIIs befallning och Egit utkast Uprest MDCCLXXXVIII At i Fältherrens och Medborgarens spår Lifva Snillen at kunna hjertan at vilja gagna Fäderneslandet."Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       J. T. Sergel: Ehrensvärd's grave, 1805. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23002 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne", "en": "Artist Gunnar Finne"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1938", "sv": "Publicerad 1938", "en": "Published 1938"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6610     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/elaman_nektaria.jpg     Opiskeltuaan ensin arkkitehtuuria G. Finne siirtyi Taideteollisuuskouluun, josta hän valmistui huonekaluarkkitehdiksi. Tämän jälkeen hän suuntasi kulkunsa Wieniin, vuosisadan alun suureen taidekeskukseen, ja sai siellä vaikutteita mm. kuuluisalta arkkitehdiltä Joseph Hoffmannilta. Wieniläisvaikutteet ovat aistittavissa Finnen tuotannossa tiettynä keveytenä sekä siroutena, mikä erottuu ajan suomalaisesta hieman karusta kansallisromanttisesta tyylistä.Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitteleman Oy Alko Ab pääkonttorin seinässä oleva Elämän nektaria -teos on viidestä osasta koostuva keramiikkareliefi, jossa Gunnar Finnen ilmaisutyyli on klassinen, mutta tyylittelevä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Having first studied architecture Gunnar Finne enrolled in the Institute of Industrial Arts from where he graduated as a furniture designer. He then travelled to Vienna, the great city of art at the turn of the century, where he was much influenced by, for example, the renowned architect Joseph Hoffmann. Hoffmann's influence is apparent in the lightness and subtlety of Finne's work which was uncommon among Finnish sculptors of the period who applied a slightly rugged National Romantic style. The work is a relief consisting of five parts and mounted on the facade of the Alko Inc. headquarters designed by Väinö Vähäkallio. Despite being stylized, Finne's means of expression are clearly classical. While his intention was not to produce realistic figures but to stress symbolism and the context created by the surroundings, he never abandoned clear human or animal form.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Elämän nektaria Elämän nektaria / The Nectar of Life Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti ALKO-bolagen, Sundholmsstrand 7, Gräsviken   http://hamhelsinki.fi/sculpture/elaman-nektaria-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/elaman-nektaria-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/elaman-nektaria-gunnar-finne/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.064676+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.900856 60.163227     Gunnar Finne: Elämän nektaria, 1938. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Livets nektar         Gunnar Finne: Livets nektar, 1938. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Gunnar Finne studerade först arkitektur och sedan vid Centralskolan för konstflit, där han blev möbelarkitekt. Han fortsatte sina studier i Wien, det unga seklets stora konstcentrum, där han bl.a. tog intryck av arkitekten Joseph Hoffmann. Något som avspeglar sig i hans verk i den lätthet och elegans som skiljer hans verk från tidens karga nationalromantiska stil. Stilen i den keramikrelief i fem delar som Finne utförde för Alkos huvudkontor (arkitekt Väinö Vähäkallio) är klassisk och samtidigt stiliserande. Figurerna är inte realistiska, utan symboliskt gestaltade men med tydligt urskiljbara människo- och djurfigurer.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gunnar Finne: The Nectar of Life, 1938. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23003 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Wikstr\u00f6m", "en": "Artist Emil Wikstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1902", "sv": "Publicerad 1902", "en": "Published 1902"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6540     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/eliaslönnrot.jpg     Elias Lönnrot (1802-84) oli lääketieteen tohtori, kielitieteilijä sekä suomen kielen ja kansanrunouden tutkija ja kerääjä. Vuosina 1853-62 hän toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina. Lönnrot oli merkittävimpiä suomen kielen kehittäjiä 1800-luvulla ja työskenteli uutterasti sen aseman parantamiseksi. Lönnrotin julkaisutoiminta oli erittäin laajaa. Se ulottui lääketieteellisistä artikkeleista Kantelettareen (1841) sekä kansalliseepokseen Kalevalaan, jonka runot hän keräsi, toimitti ja julkaisi (1835, 1849). Myös suomalais-ruotsalainen sanakirja oli hänen toimittamansa (1880). Lönnrotista tuli jo elinaikanaan kansallisesti tunnustettu ja palkittu suurmies.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti Lönnrotin muistomerkkikilpailun 1899. Emil Wikström (1864-1942) sai veistoksen tehtäväkseen. Lopullinen, 1901 valmistunut ehdotus oli muuttunut huomattavasti alkuperäisestä luonnoksesta ja siinä oli näkyvissä patsaskilpailussa toiseksi jääneen Emil Halosen ehdotuksen vaikutusta. Veistos valettiin pronssiin Brysselissä ja paljastettiin dramattisissa olosuhteissa, yöllä 18.10.1902. Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa ja kansallistunnon ilmenemistä vahdittiin tarkasti. Helsingin kaupunki oli edelleisenä vuonna luovuttanut patsaalle paikan Kirkkotorilta.Muistomerkissä yhdistyy realistinen veistosnäkemys osittain runollisiin ja mielikuvituksellisiin aiheisiin. Lönnrot istuu runonkerjuumatkalla pieksut jalassa kirjoittamassa muistikirjaan kuuntelemiaan syntysanoja ja lauluja. Selvästi näköisenä esitetyn Lönnrotin vierellä on kaksi runohengen ruumiillistumaa. Vasemmalla on Väinämöinen, Kalevalan eeppisten ja loitsurunojen symboli. Oikealla jalustan juurella on Kantelettaren ja Kalevalan lyyristen ja laulurunojen vertauskuvana Impi.Veistoksen kivisen jalustan sivulla on kalevalaisen tietäjän Antero Vipusen "piilokuva". Vipusen viiksekkäät kasvot ovat kohokuvana ja ylösalaisin Väinämöisen alla.Vipunen oli tietäjä-jättiläinen, jolta Väinämöinen meni kysymään neuvoa ja tiedustelemaan puuttuvia sa… Elias Lönnrot (1802-84) was a Doctor of Medicine, a linguist, a scholar of the Finnish language and a collector of Finnish folk poetry. He was the professor of Finnish language and literature at the University of Helsinki in 1853-62 and also played a key role in developing Finnish and improving its status in the 19th century. Lönnrot published extensively; his works extend from articles on medicine to `Kanteletar' (1841), a collection of Finnish folklore, and `Kalevala' (1835, 1849), the Finnish national epic, whose poems he also collected and edited. In addition, he edited a Finnish-Swedish dictionary (1880). Already during his lifetime Lönnrot won national acclaim. He also received numerous awards.In 1899 the Finnish Literature Society organized a competition for a memorial for Lönnrot. The memorial was commissioned from Emil Wikström (1864-1942), the winner of the competition. The final proposal (1901), however, differed considerably from the original draft. It was clearly influenced by Eemil Halonen's competition entry which had finished second. Wikström's sculpture was cast in bronze in Brussels and unveiled on October 18, 1902. The work combines realistic sculpture with poetical and fantastic themes. It depicts Lönnrot on one of his folklore-collecting journeys, writing down the mythical words and poems he has just been sung. Beside the clearly realistically depicted Lönnrot are two personifications of poetic spirit. On Lönnrot's left is Väinämönen, the symbol of `Kalevala's' epic and magic verses, rising from the head of Vipunen, represented in bas-relief. On the right is Impi, symbolising the lyric poems and songs of `Kalevala' and `Kanteletar'.Wikström intended to add Tapio, the forest god, as a protector of cattle but due to high costs the idea had to be abandoned. After the memorial was unveiled, Wikström was criticized for depicting both Lönnrot and the folklore figures with equal realism. The front of the pedestal contains Lönnrot's name and the text: "Sain sanat salasta ilmi, Kalevala" (The words I …   Elias Lönnrot Elias Lönnrot Lönnrotin puistikko, Lönnrotinkatu 5, Kamppi Lönnrotsskvären Lönnrotsgatan 5-7, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/elias-lonnrot-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/elias-lonnrot-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/elias-lonnrot-emil-wikstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.079149+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"en": ["scholar", "author", "national author", "writer", "bronze", "hcam", "Kalevala", "emil wikstr\u00f6m", "researcher"], "fi": ["HKTM", "kilpailu", "kansalliskirjailija", "kirjailija", "pronssi", "Kalevala", "tutkija", "emil wikstr\u00f6m"], "sv": ["f\u00f6rfattare", "nationalf\u00f6rfattare", "brons", "hskm", "Kalevala", "forskare", "emil wikstr\u00f6m"]} Point 24.938704 60.166687     Emil Wikström: Elias Lönnrot, 1902. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Elias Lönnrot         Emil Wikström: Elias Lönnrot, 1902. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Elias Lönnrot (1802-84) var doktor i medicin, språkvetere och forskare i det finska språket och den finska folkdiktningen. Han var professor i finska och finsk litteratur vid Helsingfors universitet 1853-62. Lönnrot utvecklade det finska språket på 1800-talet och arbetade idogt för att förbättra det finska språkets ställning. Lönnrots texter omspänner ett vitt område, han publicerade allt från artiklar i medicin till Kanteletar (1841) och nationaleposet Kalevala, vars dikter han upptecknade, redigerade och gav ut (1835, 1849). Han var också redaktör för den finsk-svenska ordboken som gavs ut 1880.Lönnrot var redan under sin livstid en uppburen och prisbelönt storman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finska litteratursällskapet) ordnade en tävlan om ett monument 1899. Emil Wikström (1864-1942) fick uppdraget. Hans slutliga förslag som var färdigt 1901 hade förändrats mycket sedan den första skissen och visade intryck av Emil Halonens förslag som hade fått andra pris. Skulpturen gjöts i brons i Bryssel och avtäcktes den 18 oktober 1902.Wikström kombinerar ett realistiskt avbildande med motiv från dikt och fantasi. Lönnrot avbildas med pjäxor på fötterna och i färd med att skriva ursprungsord och sånger i sitt skrivblock. Bredvid honom till vänster stiger Väinämöinen, symbolen för Kalevalas episka sånger och trollkväden, upp ur Vipunens buk som framställs i relief. På högra sidan vid sockelns fot sitter den väna mön Impi, som symboliserar de lyriska sångerna i Kanteletar och Kalevala. På stensockeln finns en dold bild av kalevala-vetaren Antero Vipunen. Vipunens ansikte är avbildat uppochner under Väinämöinen.Det var meningen att Tapio, kreaturens beskyddare, skulle stå bakom Lönnrot, men av kostnadsskäl lämnades den tredje figuren bort. Efter avtäckningen kritiserades Wikström för att han hade avbildat både Lönnrot och de mytologiska gestalterna i samma realistiska stil.På sockeln finns utöver Lönnrots namn texten "Jag fick ut de dolda orden, Kalevala".Verket hör till HAM:s egen samling.       Emil Wikström: Elias Lönnrot, 1902. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
23006 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Raimo Utriainen", "sv": "Konstn\u00e4r Raimo Utriainen", "en": "Artist Raimo Utriainen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1972", "sv": "Publicerad 1972", "en": "Published 1972"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6618     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/esirippu.jpg     Esirippu edustaa käännekohtaa suomalaisessa muistomerkkituotannossa, sillä se oli ensimmäisiä abstrakteja henkilömuistomerkkejä Sibeliusmonumentin ohella. Raimo Utriainen (1927-1994) voitti ehdotuksellaan ensin yleisen kilpailun 1961 ja sen jälkeen kutsukilpailun 1962. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen muistomerkistä järjestettiin kilpailu samoihin aikoihin. Sen voitti puolestaan kuvanveistäjä Eila Hiltunen niin ikään abtraktilla ehdotuksellaan.Ida Aalberg (1857-1915) oli Suomalaisen teatterin suuri tähti ja aikanaan Pohjoismaiden parhaana pidetty näyttelijä.Punagraniittiselta jalustalta kohoava, 9 metrin korkeuteen kurottuva pronssinen muistomerkki paljastettiin 1972. Utriaisen veistoksen visuaalinen lähtökohta on teatterin esiripun raskas mutta dynaaminen liike. Teoksen teho syntyy valon, tilan ja muodon vuorovaikutuksesta.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Curtain' marks a turning point in Finnish memorial sculpture - it is the first abstract memorial of a person to be actually realized. Raimo Utriainen's (1927-1994) entry won the general competition for the memorial in 1961 and the following invitational in 1962. The 9-metre high bronze memorial, set on a red granite pedestal, was unveiled in 1972. Ida Aalberg (1857-1915) was a famed star of the Suomalainen teatteri theatre and was considered the best actress in the Nordic countries in her time. Visually, Utriainen's work is based on the heavy, yet dynamic movement of a theatre curtain. It derives its power from the interplay of light, space and form.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Esirippu / Ida Aalbergin muistomerkki The Curtain / Memorial to actress Ida Aalberg Kaisaniemenpuisto, Kansallisteatterin pienen näyttämön edusta, Kluuvi Kajsaniemiparken, Kansallisteatterin pienen näyttämön edusta, Kluuvi Kaisaniemenpuisto, Kansallisteatterin pienen näyttämön edusta, Kluuvi http://hamhelsinki.fi/sculpture/esirippu-ida-aalbergin-muistomerkki-raimo-utriainen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/esirippu-ida-aalbergin-muistomerkki-raimo-utriainen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/esirippu-ida-aalbergin-muistomerkki-raimo-utriainen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.125137+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["abstrakti", "nainen", "punagraniitti", "raimo utriainen", "HKTM", "pronssi", "Kaisaniemi"], "sv": ["abstrakt", "raimo utriainen", "brons", "hskm", "granit"], "en": ["abstract", "raimo utriainen", "bronze", "hcam", "granite"]} Point 24.943714 60.17305     Raimo Utriainen: Esirippu / Ida Aalbergin muistomerkki, 1972. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ridån / Ida Aalbergs minnesmärke         Raimo Utriainen: Ridån / Ida Aalbergs minnesmärke, 1972. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Monumentet över Ida Aalberg markerar en vändpunkt i den finländska monumenttraditionen, det är det första abstrakta personmonumentet. Raimo Utriainens (1927-1994) förslag placerades på första plats både i den allmänna tävlingen 1961 och i tävlingen för inbjudna 1962. Bronsmonumentet som höjer sig 9 meter ovanför sockeln i rödgranit avtäcktes 1972. Ida Aalberg (1857-1915) var den stora stjärnan vid Suomalainen teatteri (Finska teatern) och ansågs på sin tid vara nordens främsta skådespelerska. Den visuella utgångspunkten för monumentet är scenridåns tunga men dynamiska rörelse. Effekten uppstår genom växelverkan mellan ljus, rum och form.Verket hör till HAM:s egen samling.       Raimo Utriainen: The Curtain (Memorial to actress Ida Aalberg), 1972. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23009 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Nikki Bell, Ben Langlands", "sv": "Konstn\u00e4r Nikki Bell, Ben Langlands", "en": "Artist Nikki Bell, Ben Langlands"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1999", "sv": "Publicerad 1999", "en": "Published 1999"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6570     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/fifty-cities_new.jpg     Herttoniemen kauniiseen rantapuistoon sijoitettu taideteos on ympyränmuotoinen penkki, johon on kaiverrettu viidenkymmenen suurkaupungin lentokenttätunnukset.Brittiläinen taiteilijapari Ben Langlands ja Nikki Bell ovat kansainvälisesti tunnettuja nykytaiteilijoita, joiden töitä leimaa viileä tyylikkyys ja viimeistelty ulkomuoto. Helsingin kaupungin taidemuseo osti teoksen Englannin West Sussexissa sijaitsevasta "Sculpture at Goodwood" -nykytaidepuistosta 1997. Vaaleasta Portland - kivestä veistetty pyöreä penkki on läpimitaltaan kuusi metriä.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. "Fifty Cities" is a round bench, placed in an attractive park by the seashore in Helsinki's Herttoniemi district. The airport codes of fifty major cities have been inscribed in the bench. Ben Langlands and Nikki Bell are internationally well-known contemporary artists from Britain. Their works have a characteristic coolness and panache.The Helsinki City Art Museum acquired the piece from the "Sculpture at Goodwood" contemporary art park in West Sussex in 1997. The bench is made of the pale Portland stone and has a diameter of six metres.The work belongs to the collections of the Helsinki Art Museum.   Fifty Cities Fifty Cities Tuoriniemen puisto, Herttoniemi Torsnäsparken, Hertonäs   http://hamhelsinki.fi/sculpture/fifty-cities-nikki-bell-ben-langlands/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/fifty-cities-nikki-bell-ben-langlands/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/fifty-cities-nikki-bell-ben-langlands/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.170620+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "ben langlands", "invnro", "kansainv\u00e4linen", "nikki bell"], "sv": ["ben langlands", "nikki bell", "sten"], "en": ["ben langlands", "nikki bell", "stone"]} Point 25.036572 60.185497     Nikki Bell ja Ben Langlands: Fifty Cities, 1999. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Fifty Cities         Nikki Bell och Ben Langlands: Fifty Cities, 1999. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Konstverket har formen av en stor bänk, i cirkelformat. På bänken finns ingraverat femtio storstadsnamn med samma förkortningsmetod som används bla. i flygtrafiken. Det brittiska konstnärsparet Ben Langlands och Nikki Bell, som formgett verket, är välkända nutidskonstnärer vars produktion präglas av en slipad utformning och en sval, arkitektonisk stilighet. Konstverket inköptes till Helsingfors stads samlingar från "Sculpture at Goodwood" i West Sussex i England i slutet av år 1997 och sattes upp i den nyanlagda Torsnäsparken i årskiftet 1998 - 99. Den av Portlandssten gjorda runda bänken har en diameter på 6 meter.Verket hör till Helsingfors konstmuseums samling.       Nikki Bell and Ben Langlands: Fifty Cities, 1999. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23011 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Antti Nordin", "sv": "Konstn\u00e4r Antti Nordin", "en": "Artist Antti Nordin"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1990", "sv": "Publicerad 1990", "en": "Published 1990"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6626     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/flaiflai.jpg     Hilapellon ala-aste on Helsingin ensimmäinen koulu, jossa yksi prosentti rakennuskustannuksista käytettiin kuvataiteen hankkimiseen. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.Antti Nordinin veistos on kiipeilyintoisten lasten suosiossa. Vaikka teos etäisesti muistuttaakin jättimäisiä rakennuspalikoita, sopeutuu se erinomaisesti ympäristöönsä. Veistokseen kätkeytyvä humoristisuus syntyy geometrisen säännöllisen rakenteen ja huolimattomalta vaikuttavan kaltevuuden välisestä ristiriidasta.Veistos on maalattua terästä ja se pystytettiin vuonna 1990. The Hilapelto lower stage comprehensive school was the first school in Helsinki where one per cent of construction costs were used for acquiring art works. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.Antti Nordin's sculpture is a great climbing favourite of children. Despite its vague resemblance with giant building blocks, it fits perfectly in its surroundings. Its embedded humorousness derives from the paradox between the geometrically regular structure and the apparently careless sloping of the surfaces. The sculpture is made of steel and it was erected in 1990.   Flai-Flai (Tuhoutunut) Flai-Flai (Destroyed) Konalan ala-asteen koulu, Konala Kånalas finska lågstadieskola, Ledvägen 1, Kånala   http://hamhelsinki.fi/sculpture/flai-flai-antti-nordin/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/flai-flai-antti-nordin/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/flai-flai-antti-nordin/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.192866+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["opetusvirasto", "opv", "prosenttitaide", "ter\u00e4s", "HKTM", "prosenttiraha", "antti nordin"], "sv": ["procentkonst", "st\u00e5l", "hskm", "procent till konst", "antti nordin"], "en": ["percent for art", "Percent for Art Principle", "steel", "hcam", "antti nordin"]} Point 24.83829 60.237095     Antti Nordin: Flai-Flai, 1990. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Flai-Flai (Förstört)         Antti Nordin: Flai-Flai, 1990. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Hilapeltos lågstadieskola är den första skolan i Helsingfors där en procent av byggnadskostnaderna användes till bildkonst. Verket hör till HAM:s egen samling.Antti Nordins skulptur är mycket omtyckt av de klätterglada barnen. Trots att skulpturen påminner om jättelika byggklossar passar den bra in i miljön. Konflikten mellan den geometriskt regelbundna konstruktionen och den skenbart vårdslösa lutningen skapar ett humoristiskt intryck. Skulpturen är av målat stål och den restes 1990.       Antti Nordin: Flai-Flai, 1990. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
23015 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Frans Sj\u00f6str\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Frans Sj\u00f6str\u00f6m", "en": "Artist Frans Sj\u00f6str\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1881", "sv": "Publicerad 1881", "en": "Published 1881"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6620     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/gornij_dubnjak2_new.jpg     Suomen kaartin pataljoonan sotilaita osallistui 1877-78 käytyyn Venäjän ja Turkin sotaan Balkkanilla.Gornij Dubnjakin linnoitettu kylä sijaitsi nykyisen Bulgarian alueella ja se oli ollut vuosisatojen ajan turkkilaisten miehittämä. Lokakuun 24. päivänä 1877 käydyn verisen taistelun jälkeen turkkilaiset pakenivat, mutta tappiot olivat molemmin puolin suuret. Suomalaisia sotilaita kuoli 24, ja 94 haavoittui.Kahdeksan kuukautta kestäneen sotaretken päätyttyä, kotiin palaavat kaartilaiset otettiin vastaan Helsingissä sankarillisin menoin. Gornij Dubnjakin taistelussa kaatuneiden suomalaisten kunniaksi pystytettiin muistomerkki Pääesikunnan pihaan neljä vuotta taistelujen alkamisen jälkeen, 24.10.1881. Kaatuneiden suomalaisten nimet on hakattu muistomerkkiin. Veistos kukitetaan kahdesti vuodessa, Gornij Dubnjakin taistelun vuosipäivänä sekä Bulgarian kansallispäivänä 3. maaliskuuta.Kyseinen taistelu on jäänyt elämään myös laulun sanoissa: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..."Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Battle of Gornyi Dubnyak took place during the 1877-1878 war between Russia and Turkey. Men from the Finnish Guard Battalion took part in the fighting. In October 1877, 24 Finnish soldiers were killed and 99 wounded capturing the fortress at Gornyi Dubnyak in what is present-day Bulgaria. The names of the fallen Finnish soldiers are inscribed in the memorial.The memorial doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki / Memorial commemorating the battle of Gornyi Dubnyak Pääesikunnan piha, Etelämakasiininkatu 8, Kaartinkaupunki Huvudstabens gård, Södra Magasinsgatan 8, Gardesstaden   http://hamhelsinki.fi/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.240461+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kaartin pataljoona", "sota", "taistelu", "sotilas"], "sv": ["krig", "krigsminnesm\u00e4rke"]} Point 24.94886 60.16425     Frans Sjöström: Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki, 1881. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärke över striden vid Gornij Dubnjak         Frans Sjöström: Minnesmärke över striden vid Gornij Dubnjak, 1881. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Striden vid Gornij Dubnjak utkämpades under kriget mellan Ryssland och Turkiet 1877-78, i vilket också soldater från den finska gardesbataljonen deltog. I ockupationen i oktober 1877 av befästningen Gornij Dubnjak, som numera ligger inom bulgariskt område, dog 24 finländare och 99 sårades. Namnen på de stupade finländarna är inhuggna i minnesmärket.Kriget lever kvar i en finsk sång: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..." (fritt översatt: Mycket har man lidit av köld och hunger under striderna i bergen på Balkan...)Minnesmärke ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Frans Sjöström: Memorial commemorating the battle of Gornyi Dubnyak, 1881. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23017 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Niilo Rikula", "sv": "Konstn\u00e4r Niilo Rikula", "en": "Artist Niilo Rikula"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1991", "sv": "Publicerad 1991", "en": "Published 1991"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6551     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/gunnarbärlund.jpg     Raskaan sarjan nyrkkeilijä Gunnar Bärlund (1911-1982) - paremmin tunnettu nimellä GeeBee - saavutti 1930-luvulla valtavan suosion. Hän voitti mm. Eurooopan mestaruuden vuonna 1934. Ammattilais-areenoilla hän eteni jopa maailmanmestarin toiseksi haastajaksi. Hän muutti Yhdysvaltoihin 1936.GeeBeen vieraillessa Helsingissä vuonna 1938 kymmenettuhannet ihmiset juhlivat häntä sankarinaan. GeeBee vieraili synnyinsijoillaan Helsingin Vallilassa vielä 1970-luvulla. Hän kuoli Floridassa 2. elokuuta 1982.Niilo Rikulan (s. 1959) toteuttama veistos on pronssia ja se paljastettiin 1991. Veistoksen tyyli noudattaa urheilijaveistokselle tyypillistä realistista taideihannetta. Luonnollista kokoa suurempi nyrkkeilijäfiguuri on juuri iskemässä, suojaten samalla toisella kädellään päätään ja vartaloaan.Kilpailun muistomerkistä järjesti Hermanni-Vallila seura. Gunnar Bärlundin omaisten aloitteesta veistoksen jalustaan on kiinnitetty pieni messinkilaatta, jossa on teksti: "In Loving Memory Eva Bärlund 1912-2006".Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The heavy weight boxer Gunnar Bärlund (1911-1982) - better known as GeeBee - was immensely popular in the 1930s. When GeeBee visited Helsinki in 1938, tens of thousands of people filled the streets in celebration of their hero. His merits include the European Championship, won in 1934. On the professional circuit he became the second challenger to the World Champion.Gunnar Bärlund's statue follows the ideals of realistic portraiture; the figure, larger than life-size, is about to strike while using his other arm to protect the head and body. The bronze statue was unveiled in 1991. Niilo Rikula (b. 1959) was selected as the artist in a competition organized by the Hermanni-Vallila seura, a neighbourhood association.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Gunnar Bärlund Gunnar Bärlund Paavalin kirkon puisto, Vallila Paulusparken, Vallgård   http://hamhelsinki.fi/sculpture/gunnar-barlund-niilo-rikula/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/gunnar-barlund-niilo-rikula/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/gunnar-barlund-niilo-rikula/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.266112+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["HKTM", "pronssi", "niilo rikula", "nyrkkeilij\u00e4", "nyrkkeily", "urheilija", "urheilu", "graniitti"], "sv": ["brons", "hskm", "boxare", "boxning", "idrott", "idrottsman", "niilo rikula", "sport", "granit"], "en": ["bronze", "hcam", "athlete", "boxer", "boxing", "niilo rikula", "sport", "granite"]} Point 24.960955 60.197075     Niilo Rikula: Gunnar Bärlund, 1991. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Gunnar Bärlund         Niilo Rikula: Gunnar Bärlund, 1991. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Tungviktsboxaren Gunnar Bärlund (1911-1982) - bättre känd under namnet GeeBee - var enormt populär under 1930-talet. Han var bl.a. europamästare 1934 och utmanade t.o.m. världsmästaren under sin proffskarriär. 1936 flyttade GeeBee till USA för de professionella arenornas skull. När GeeBee besökte Helsingfors 1938 mottogs han som en hjälte av tiotusentals beundrare. Ännu under 1970-talet besökte han sin födelseort Vallgård i Helsingfors. Han dog den 2 augusti 1982 i Florida.Skulpturen följer den realistiska traditionen. BeeGee som är något större än naturlig storlek skall just sätta in ett slag och skyddar huvudet och kroppen med den andra armen. Statyn som är gjuten i brons avtäcktes 1991. Tävlingen hade ordnats av Hermanstad-Vallgård Sällskapet.Verket hör till HAM:s egen samling.       Niilo Rikula: Gunnar Bärlund, 1991. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23018 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Robert Stigell", "sv": "Konstn\u00e4r Robert Stigell", "en": "Artist Robert Stigell"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1898", "sv": "Publicerad 1898", "en": "Published 1898"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6576     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/haaksirikkoiset.jpg     Robert Stigell (1852-1907) oli tehnyt Haaksirikkoiset -aiheisen kipsiveistoksen 1890-luvun alussa. Vuonna 1893 hän tarjosi kyseisen teoksen pronssista luonnosta Helsingin kaupungille julkiseksi monumentiksi. Helsingin kaupunki teki kuvanveistäjän kanssa sopimuksen 1897 ja Stigell viimeisteli yli 4-metrisen monumentin 1897-98 Pariisissa. Haaksirikkoisten aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Ryhmän huipulle nouseva hahmo esittää isää, joka huutaa pieni lapsi sylissään apua, katse suunnattuna lähestyviin pelastajiin. Toisen pojan hahmo on takertunut laivan jäännöksiin. Äiti on vaipunut lautalle. Veistoksen nimi ei viittaa tiettyyn haaksirikkoon tai historialliseen tapahtumaan, vaan aihe kiinnosti Stigelliä enemminkin sen tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi: Stigellille tyypillistä dynaamisen veistoksellisuuden tutkimista voidaan nähdä ihmishahmojen voimakkaissa muodoissa ja veistoksen linjojen kierteisyydessä. Taidehistoriallisessa kehyksessä Haaksirikkoisen taustalla voidaan nähdä vaikutteita ranskalaisen Géricaultin maalauksesta Medusan lautta sekä hellenistisestä Laokoon ryhmä -veistoksesta.Aikakauden poliittisesta tilanteesta johtuen Haaksirikkoiset ladattiin täyteen vahvoja isänmaallisia tulkintoja, jotka eivät alun perin olleet taiteilijalta itseltään peräisin. Paljastuspuheen 18.11.1898 pitänyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, senaattori Leo Mechelin viittasi sortovuosien poliittisesti vaikeaan tilanteeseen ja Suomen parempaan tulevaisuuteen. Myös veistoksen epätyypillinen suuntaaminen kirvoitti symbolisia tulkintoja: veistosryhmä katsoo kohti länttä, ja on kääntänyt selkänsä kohti itää ja merta. Teoksen sijoituspaikasta käytiin keskustelua vielä 1898 ainakin lehtien yleisönpalstoilla. Esille nousi mm. Kappeli-esplanadi "sopivin istutuksin täydennettynä". Kaupungin asettama toimikunta päätti kuitenkin lopulta sijoittaa veistoksen Stigellin toivomuksen mukaisesti Tähtitorninmäen aukiolle. Haaksirikkoiset on Helsingin ensimmäinen ulkoilmaveistos, jota ei pystytetty jonkun tietyn tapahtuman tai yksityisen h… Robert Stigell (1852-1907) made a plaster sculpture on the shipwreck theme already in the beginning of the 1890s. In 1893 he offered a bronze cast of it to the City of Helsinki to be used as a public monument. In 1897, the City signed an agreement with the sculptor, and Stigell finalized the work, over 4 metres in height, in Paris between 1897-1898. The sculpture was also cast in Paris.The sculpture depicts a shipwrecked family. The father, the central figure in the group, holds a small child in his arms and is calling for help. He is waving a scarf and looking towards their rescuers. Another child, a small boy, is stuck in what remains of the ship. The mother has collapsed and is lying on the raft. The work does not depict a particular shipwreck nor is it historical; Stigell was merely interested in exploring the sculptural dynamics of the subject.'The Shipwrecked' has been offered various symbolic meanings, none of which originate with the artist himself. Leo Mechelin, the speaker at the unveiling on November 18, 1898, made a reference to the difficult political conditions of the years of Russian suppression and to a promising future for Finland.The sculpture faces West which has also been interpreted symbolically. The location of the sculpture was debated still in 1898, at least in the newspapers. According to one suggestion, the work should be placed near the Kappeli restaurant in the Esplanadi park and complemented with appropriate floral arrangements. A committee appointed by the City finally decided to place it on the square on Tähtitorninmäki, as Stigell himself had requested.'The Shipwrecked' is the first outdoor work of sculpture in Helsinki which was not a memorial for a particular individual or event. It is 4.5 metres high, reaching 6 metres with its granite pedestal. It was cast in bronze in Paris by E. Gruet and the pedestal was made by Oy Granit in Hanko, Finland.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Haaksirikkoiset Haaksirikkoiset / The Shipwrecked Tähtitorninmäki, Ullanlinna Observatorieberget, Ulrikasborg   http://hamhelsinki.fi/sculpture/haaksirikkoiset-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/haaksirikkoiset-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/haaksirikkoiset-robert-stigell/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.276963+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["HKTM", "maratonreitti", "perhe", "MM05", "pronssi", "graniitti", "meri", "robert stigell", "sortokausi", "symbolismi", "ullanlinnanvuori", "unioninkatu", "vastarinta"], "sv": ["familj", "brons", "hskm", "maratonrutt", "MM05", "robert stigell", "symbolisk", "granit"], "en": ["family", "sea", "bronze", "hcam", "marathontrack", "robert stigell", "symbolism", "granite"]} Point 24.955336 60.161842     Robert Stigell: Haaksirikkoiset, 1898. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     De Skeppsbrutna         Robert Stigell: De Skeppsbrutna, 1898. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Robert Stigell (1852-1907) gjorde en gipsversion av De skeppsbrutna i början av 1890-talet. 1893 erbjöd han Helsingfors stad en bronskopia av gipsen. Helsingfors stad slöt ett avtal med skulptören 1897 och Stigell gjorde den slutliga över 4 meter höga versionen av skulpturen i Paris, där den också gjöts i brons.Skulpturen föreställer en familj som lidit skeppsbrott. Fadern är den centrala gestalten som med ett barn i famnen viftar med en duk och ropar med blicken vänd mot den annalkande hjälpen. Det andra barnet, en liten pojke, klamrar sig fast vid resterna av skeppet. Modern har sjunkit ihop på flotten. Stigell skildrar inte en historisk händelse, utan har valt motivet därför att han var intresserad av det dynamiska och plastiska motivet. Man har velat se olika symboliska betydelser i De skeppsbrutna, men ingen av dessa tolkningar härstammar från själva konstnären. Leo Mechelin, som höll avtäckningstalet den 18 november 1898, hänvisade till den svåra politiska situationen under ofärdsåren och till en bättre framtid för Finland. Skulpturen vänder ryggen mot öst och blicken mot väst, någonting som också har tolkats symboliskt.Skulpturens placering diskuterades ännu 1898 i tidningsspalterna. Bland förslagen fanns Esplanadparken, "kompletterad med passande planteringar". En kommitté som tillsattes av staden beslutade slutligen att De skeppsbrutna skulle placeras på Observatorieberget, vilket också var Stigells önskan. De skeppsbrutna var den första skulpturen på en offentlig plats i Helsingfors, som inte restes till minne över en historisk händelse eller person. Skulpturen är 4,5 meter hög, med granitpostamentet 6 meter. Den gjöts i brons i Paris av E. Gruet och sockeln levererades av Ab Granit i Hangö.Verket hör till HAM:s egen samling.       Robert Stigell: The Shipwrecked, 1898. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23019 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Pirkko Nukari", "sv": "Konstn\u00e4r Pirkko Nukari", "en": "Artist Pirkko Nukari"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2000", "sv": "Publicerad 2000", "en": "Published 2000"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6621     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/hanhiparvi-3.jpg     Lintulahden aukiota vartioi luonnollisen kokoinen Hanhiparvi -veistos. Mallina on ollut kesy kotihanhi. Taiteilijan mukaan hanhet ovat hyviä vahteja, koska niiden ääntelystä voi heti huomata, jos pihalla tapahtuu jotain erikoista!Luonto ja etenkin linnut ovat Pirkko Nukarille läheisiä. Lintu-aihe esiintyykin usein hänen taiteessaan. Helsingin Ruskeasuon Ratsaspuistossa paljastetiin syksyllä 2003 hänen Kurki on laskeutunut -veistoksensa.Lintulahti on kantakaupunkiin liittyvä uusi asuinalue Merihaan läheisyydessä, Kallion ja meren välissä. Lähes sadan vuoden ajan se oli tiiviisti rakennettua teollisuusaluetta, kunnes kerrostalojen rakentaminen aloitettiin kesällä 1997. Nyt siellä asuu noin 1500 ihmistä.Rakennusyhtiö Skanska halusi pystyttää veistoksen asukkaiden viihtyvyyttä lisäämään. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Pirkko Nukari's Flock of Geese consists of life-size geese that appear to be guarding the small plaza in Lintulahti. Nukari's bronze birds are modelled after the domestic goose. She says that geese are excellent guards because they always make a big racket when something unusual happens.Nature and especially birds are close to Pirkko Nukari and often feature in her art.Lintulahti is a recently completed housing district near Merihaka in central Helsinki, sandwiched between the older Kallio district and the sea. For almost a century it was a densely built industrial area until work was begun on the first residential high rises in 1997. Lintulahti has some 1500 residents.Flock of Geese was commissioned on the initiative of Lintulahti's developer Skanska to enliven the area.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Hanhiparvi Hanhiparvi / Flock of geese Lintulahden aukio, Sörnäinen Fågelviksplatsen, Sörnäs   http://hamhelsinki.fi/sculpture/hanhiparvi-pirkko-nukari/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hanhiparvi-pirkko-nukari/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hanhiparvi-pirkko-nukari/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.292042+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["el\u00e4in", "2000", "siipi", "lintu"]} Point 24.962852 60.18453     Pirkko Nukari: Hanhiparvi, 2000. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Gåsflock         Pirkko Nukari: Gåsflock, 2000. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Fågelviksplatsen bevakas av skulpturen Gåsflock. Tamgåsen har stått modell för bronsfåglarna i naturlig storlek. Enligt konstnären är gässen utmärkta väktare. Man hör genast på dem om det händer någonting särskilt på gården! Naturen och i synnerhet fåglar betyder mycket för Pirkko Nukari och förekommer ofta som motiv i hennes konst. I Ridparken i Brunakärr avtäcktes på hösten 2003 hennes verk Tranan har landat.Fågelviken är ett nytt bostadsområde i anslutning till stadskärnan, helt nära Havshagen, mellan Berghäll och havet. I nästan hundra år var det ett tättbebyggt industriområde. Sommaren 1997 började man bygga höghus, och nu bor där omkring 1500 människor.Byggföretaget Skanska ville resa en skulptur för att öka invånarnas trivsel på området. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Pirkko Nukari: Flock of geese, 2000. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23023 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Yrj\u00f6 Rosola", "sv": "Konstn\u00e4r Yrj\u00f6 Rosola", "en": "Artist Yrj\u00f6 Rosola"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1950", "sv": "Publicerad 1950", "en": "Published 1950"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6622     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/helsingin-rakentajien-muistomerkki-2_new.jpg     Helsingin kaupunki perustettiin 1550 Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan mahtikäskyllä. Käsky annettiin 12. kesäkuuta ja siinä määrättiin ryhdyttäväksi toimenpiteisiin Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon porvareiden siirtämiseksi vastaperustettuun kaupunkiin.Kaupunki pystytti muistomerkin 400-vuotisen historiansa kunniaksi. Sen suunnitteli kuvanveistäjä Yrjö Rosola. Muistomerkki on tummanharmaasta graniitista veistetty paasi, jonka vasemmassa reunassa on Kustaa Vaasan renessanssihenkeen tyylitelty profiilikorkokuva. Muistomerkki paljastettiin 11.6.1950.Paadessa on teksti:"Tälle paikalle perusti Kustaa Vaasa Helsingin kaupungin vuonna 1550. På denna plats grundade Gustav Vasa Helsingfors stad år 1550." Lisäksi muistomerkkiin kuuluu erillinen, liuskekivisen alustan päällä lepäävä graniittinen muistolaatta, jossa on korkokuvana Helsingin asemakaava vuosilta 1550-1640 eli ajalta, jolloin kaupunki sijaitsi Vantaanjoen suulla. The City of Helsinki was founded in 1550 by the order of the Swedish king Gustaf Wasa. The order was given on June 12 and it stated that the inhabitants of Rauma, Ulvila, Tammisaari and Porvoo were to be transferred to the newly founded town.The memorial was designed by the sculptor Yrjö Rosola and erected by the City. It is a stone slab of dark grey granite with a relief on the left depicting Gustaf Wasa's profile in a style reminiscent of the Renaissance. The stone contains the text "Tälle paikalle perusti Kustaa Vaasa Helsingin kaupungin vuonna 1550. På denna plats grundade Gustav Vasa Helsingfors stad år 1550" (In this location was the City of Helsinki founded by Gustaf Wasa in 1550.)In addition, the memorial comprises a separate granite memorial plaque set on a slate stone pedestal. The plaque shows Helsinki's town plan for the years 1550- 1640, that is, when it was first located at the mouth of the Vantaanjoki river. The memorial was unveiled on June 11, 1950.   Helsingin 400-vuotismuistomerkki Monument commemorating the City of Helsinki's 400th anniversary Kirkkorinne, Vanhakaupunki Kyrkobrinken, Vanhakaupunki Kirkkorinne, Vanhakaupunki http://hamhelsinki.fi/sculpture/helsingin-400-vuotismuistomerkki-yrjo-rosola/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/helsingin-400-vuotismuistomerkki-yrjo-rosola/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/helsingin-400-vuotismuistomerkki-yrjo-rosola/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.342361+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["HKTM"], "en": ["hcam"], "sv": ["hskm"]} Point 24.976408 60.21655     Yrjö Rosola: Helsingin 400-vuotismuistomerkki, 1950. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Helsingfors 400 års minnesmärke         Yrjö Rosola: Helsingfors 400 års minnesmärke, 1950. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Helsingfors stad grundades 1550 på befallning av Gustav Vasa. Befallningen gavs den 12 juni och innehöll också bestämmelser om att borgare från Raumo, Ulfsby, Ekenäs och Borgå skulle flyttas till den nygrundade staden.År 1950 reste staden ett minnesmärke över sin 400-åriga historia. Minnesmärket gjordes av bildhuggaren Yrjö Rosola. Det är hugget i mörkgrå granit. På den vänstra sidan finns en stiliserad renässansrelief av Gustav Vasa i profil.Texten lyder "Tälle paikalle perusti Kustaa Vaasa Helsingin kaupupungin vuonna 1550. På denna plats grundade Gustav Vasa Helsingfors stad år 1550." Till minnesmärket hör en separat granitplatta med en relief av Helsingfors stadsplan 1550-1640, dvs. från den tid då staden låg vid Vanda ås mynning. Minnesmärket avtäcktes den 11 juli 1950.       Yrjö Rosola: Monument commemorating the City of Helsinki's 400th anniversary, 1950. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23024 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Risto Salonen", "sv": "Konstn\u00e4r Risto Salonen", "en": "Artist Risto Salonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1977", "sv": "Publicerad 1977", "en": "Published 1977"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6583     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/heijastuksia.jpg     Heijastuksia-veistos liittyy 1960-1970 luvuilla Suomessakin yleistyneeseen veistotaiteen suuntaukseen, jossa käytettiin hyväksi kineettisiä vaikutelmia ja näköhavaintoon liittyviä, luonnossa havaittavia abstrakteja ilmiöitä.Risto Salosen Heijastuksia-veistoksen materiaalit ovat ajalle ominaiset teräs ja lasi. Kiiltäväksi hiottujen terässiivekkeiden keskellä on valoa läpäisevä lasinen pilari. Reliefimäisesti aaltoileva lasipilari on syntynyt pinoamalla päällekkäin levyiksi leikattua ikkunalasia.Helsingin kaupungin kuvataidetoimikunta osti veistoksen Helsingin juhlaviikkojen näyttelystä 1974 kaupunginkanslian silloisen kuvataidesihteerin esityksestä. Veistos oli alun perin tarkoitettu sisätilaan, mutta sen katsottiin sopivan myös "kaupunkimiljööseen veden lähelle".Kun Merihaan uusi asuinalue alkoi olla valmiina, Heijastuksia-veistos pystytettiin Hakaniemen rannan itäpäähän, jonne oli kaavailtu aluetta elävöittävää puistoa rantakahviloineen ja terasseineen. Veistokselle suunniteltiin myös valaistus, joka korostaa pintojen heijastuksia ja läpikuultavuutta.Teoksen korjauksen yhteydessä 2007-2008 sille tehtiin jalusta. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Risto Salonen's `Reflections' is made of glass and aluminium. A column consisting of glass plates is set between polished aluminium ailerons. An essential effect is created by lighting which enhances the sculpture's structure and, reflecting from the surfaces, their opacity. ¿Reflections' belongs to the trend originating in the sixties which utilized kinetic impressions and abstract natural phenomena related to vision. The piece is located in the southern end of the Merihaka district's waterfront. Originally, it was a part of a larger plan including plants and a street cafe. The plan was not realised, however, after the sculpture was erected.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Heijastuksia Heijastuksia / Reflections Merihaka, Sörnäinen Hagnäskajen, Havshagen, Sörnäs   http://hamhelsinki.fi/sculpture/heijastuksia-risto-salonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/heijastuksia-risto-salonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/heijastuksia-risto-salonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.356964+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["st\u00e5l", "glas", "havshagen", "l\u00e4ggspel", "merihaka", "pussel", "puzzle", "risto salonen", "hskm"], "fi": ["lasi", "ter\u00e4s", "siirto", "HKTMkorjaus", "korjaus", "merihaka", "palapeli", "palapelin pala", "rikki", "risto salonen", "varasto"], "en": ["glass", "merihaka", "puzzle", "risto salonen", "hcam", "steel"]} Point 24.96297 60.177956     Risto Salonen: Heijastuksia, 1977. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Speglingar         Risto Salonen: Speglingar, 1977. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Risto Salonens Speglingar (Heijastuksia) är gjord av rostfritt stål och glas. I de blankpolerade utskotten finns en pelare av glasskivor. En viktig del av skulpturen utgörs av belysningen som framhäver strukturen, ytornas speglingar och genomskinligheten.Skulpturen ansluter sig till en riktning inom skulpturkonsten som blev allmän också i Finland på 1960-talet. Kännetecknande är utnyttjandet av kinetiska intryck och abstrakta fenomen i naturen. Skulpturen placerades i kanten av Havshagens södra strandområde. Skulpturen skulle ursprungligen stå i en park med planteringar och utomhuscafé som planerades här, men resten av planen har glömts bort sedan Speglingar restes.Verket hör till HAM:s egen samling.       Risto Salonen: Reflections, 1977. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23031 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Jussi M\u00e4ntynen", "sv": "Konstn\u00e4r Jussi M\u00e4ntynen", "en": "Artist Jussi M\u00e4ntynen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1923", "sv": "Publicerad 1923", "en": "Published 1923"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6592     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/hirvi-3.jpg     Jussi Mäntynen debytoi villieläinveistosten tekijänä 1923 pohjoismaisessa metsästysnäyttelyssä Helsingissä, jossa esitteli lähes nelimetrisen uroshirviveistoksen kipsimallin. Tämä herätti ihastusta ja sitä ehdotettiin sijoitettavaksi pronssiin valettuna Kaivopuiston valleille Helsinkiin.Veistoksen pronssivalua jouduttiin kuitenkin odottamaan pari vuotta. Vuonna 1928 se hankittiin Viipuriin Torkkelin-puistoon. Mäntynen lahjoitti kipsimallin Eläintieteelliselle museolle. Siitä otettiin vielä kolme pronssivalosta, jotka pystytettiin Lahteen Erkonpuistoon (1955), Turkuun Kupittaanpuistoon (1969) ja Helsinkiin Eläintieteellisen museon edustalle (1972). Mäntynen on sanonut saaneensa idean veistokseen Kalevalan Hiiden hirvestä.Teoksen syntymiseen vaikutti Mäntysen perehtyneisyys eläimiin sekä vapaassa luonnossa että eläinten täyttäjänä. Myös kansainvälinen eläinveistotaide oli hänelle tuttua.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Jussi Mäntynen made his debute as a sculptor of wild animals in 1923 at the Nordic hunting exhibition in Helsinki where he presented a nearly four-metre high plaster model of a male elk. The piece was greatly admired and it was proposed that it would be cast in bronze and erected in the Kaivopuisto park. The work was not, however, cast until a couple of years later. In 1928 it was placed in Viipuri's Torkkeli park. Mäntynen donated the plaster model to the City of Helsinki. Three additional casts were made, placed in the Erkko park in Lahti (1955), Kupittaa park in Turku (1969) and the front of the Zoological Museum in Helsinki. Mäntynen later revealed that `The Elk' was inspired by the Demon Elk in Kalevala. Spending much time outdoors, Mäntynen knew animals extremely well. He had also worked as a taxidermist and was familiar with international animal sculpture.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Hirvi Hirvi / The Elk Luonnontieteellisen museon edusta, Pohjoinen rautatienkatu 13, Etu-Töölö Zoologiska museet, Norra Järnvägsgatan 13, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.427366+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.931402 60.171288     Jussi Mäntynen: Hirvi, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Älgen         Jussi Mäntynen: Älgen, 1923. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Jussi Mäntynen debuterade som djurskulptör på den nordiska jaktutställningen i Helsingfors 1923, där han visade gipsen till en nästan fyra meter hög älgtjur. Skulpturen väckte förtjusning och det föreslogs att den skulle gjutas i brons och placeras på Brunnsparkens vallar i Helsingfors.Skulpturen gjöts i brons först några år senare. 1929 restes Älgen i Torkelparken i Viborg. Mäntynen donerade gipsen till Zoologiska museet. Älgen gjöts i brons ytterligare tre gånger. En älg finns i Lahtis (1955), en i Åbo (1969) och den tredje står framför Zoologiska museet sedan 1972. Mäntynen berättade senare att han fick idén till älgen från Kalevala (Hiiden hirvi). Mäntynen var väl förtrogen med djur både från naturen och som uppstoppare. Han var också bekant med internationell djurskulptur.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Jussi Mäntynen: The Elk, 1923. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23032 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Walter Runeberg", "sv": "Konstn\u00e4r Walter Runeberg", "en": "Artist Walter Runeberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1905", "sv": "Publicerad 1905", "en": "Published 1905"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6647     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/historia-oikeustiede-filosofia-1.jpg     Gustav Nystromin suunnittelema Yliopiston kirjaston laajennusosa valmistui vuonna 1905. Rotundaksi kutsutun laajennusosan allegoriset ulkoseinäveistokset, Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria, laati Walter Runeberg, kansallisrunoilijan poika ja monien 1800- luvun lopun monumentaaliveistosten tekijä.Puolikuun muotoisen seinän pilareita koristavia reliefejä on yhteensä yhdeksän ja ne kuvaavat tieteitä ja taiteita personifioivia naishahmoja. Kunkin rintakuvan alle on lisäksi kirjattu tieteen symboli ja sen latinankielinen nimi. Reliefit palautuvat keskiajalla yleiseen tapaan kuvata seitsemää liberaalia taitoa naishahmoin. Tieteiden symbolit ovat puolestaan modernisoituja versioita aina antiikkiin palautuvista aiheista sekä länsimaisessa kulttuurissa vakiintuneista mielikuvista ja symboleista. Oikeasta reunasta alkaen Historia ja tiimalasi, Juristica ja valaavannova käsi, Philosofia ja acanthus -kasvi, Ars lyyran ja laakerinlehtien kera, Medicina ja kepin ympärille kiertynyt käärme, Theologia ja pyhä kolminaisuus käärmeen ymparöimänä, Astronomia ja tähti, Physica ja vaaka sekä Historia ja pöllö. Tieteenalojen symbolit kertautuvat lisäksi figuurien hahmoissa pään ympärille sommiteltuina koristeina.Yliopiston kirjastoa koristavat myös Carl Magnus Mellgrenin julkisivun puolella sijaitsevat allegoriset reliefit sekä J.A. Ehrenströmin ja Carl Ludwig Engelin muistolaatta kirjaston eteläisessä pihamuurissa.Reliefit eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The extension of the University library was designed by Gustaf Nyström and completed in 1905. The facade of the extension, known as the Rotunda, has allegorical reliefs by Walter Runeberg, the son of the national poet and the artist behind numerous monumental sculptures of the late 19th century. There are nine reliefs, located on the pillars of the crescent-shaped wall. They depicting female figures personifying arts and sciences. In addition, the symbol of each scientific discipline and its Latin name is found under each relief. The works contain a reference to the mediaeval practice of using female figures to represent the seven liberal arts. The symbols are modernized versions of themes rooted in Antiquity, and of established images and symbols of Western culture.Beginning from the right-hand corner, the reliefs depict Historia, Iuris prudentia, Philosophia, Ars, Medicina, Theologia, Astronomia, Physica and Historia. The symbols are, respectively, an hour glass, a hand raised in oath, the plant acanthus, a lyra and laurel leaves, a serpent coiled around a staff, the Holy Trinity surrounded by a serpent, a star, scales and an owl. These symbols are also found as decorations above the heads of the figures themselves. The facade of the library contains allegorical reliefs by Carl Magnus Mellgren. A memorial plaque to J.A. Ehrenström and C.A. Engel is located on the southern section of the wall circling the library.The reliefs don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Historia, Oikeustiede, Filosofia... Historia, Oikeustiede.../ History, Law, Philosophy, Art, Medicine, Theology, Astronomy, Physics and Natural History Yliopiston kirjaston Rotunda, Unioninkatu 33, Kluuvi Universitetsbiblioteket Rotundan, Unionsgatan 33, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.441064+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kansalliskirjasto", "rotunda", "yliopisto", "reliefi"], "sv": ["allegori"]} Point 24.950077 60.170166     Walter Runeberg: Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria, 1905. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Historien, Juridiken, Filosofin...         Walter Runeberg: Historien, Juridiken, Filosofin, Konsten, Medicinen, Astronomin, Fysiken och Naturhistorien, 1905. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   De allegoriska skulpturerna är Historien, Juridiken, Filosofin, Konsten, Medicinen, Astronomin, Fysiken och Naturhistorien. Rotundan, tillbyggnaden till universitetsbiblioteket är ritad av Gustaf Nyström och stod färdig 1905. De allegoriska fasadskulpturerna är gjorda av Walter Runeberg, nationalskaldens son och skulptören bakom flere av våra monumentalskulpturer från 1800-talet.De sammanlagt nio kvinnofigurerna i reliefen personifierar vetenskaperna och konsterna. Under varje byst finns en symbol och vetenskapens latinska benämning. Relieferna härstammar från det medeltida sättet att avbilda de sju konsterna som kvinnofigurer. Symbolerna för vetenskaperna är moderniserade versioner av antika motiv och traditionella västerländska föreställningar och symboler. Från höger har avbildats: Historia och ett timglas, Jurisprudentia och en hand som svär eden, Philosofia med en akantusslinga, Ars med lyra och lagerblad, Medicina med ormen som slingrar sig runt en stav, Theologia och den heliga treenigheten och ormen, Astronomia och en stjärna, Physica med vågen samt Historia med ugglan. Symbolerna finns också i dekorationerna runt figurernas huvuden.På universitetsbibliotekets huvudfasad finns allegoriska reliefer av konstnären Carl Magnus Mellgren och på den södra muren mot gatan, finns minnesplaketter över J.A. Ehrenström och Carl Ludwig Engel.Relieferna ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Walter Runeberg: History, Law, Philosophy, Art, Medicine, Theology, Astronomy, Physics and Natural History, 1905. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23035 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "sv": "Konstn\u00e4r Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "en": "Artist Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1967", "sv": "Publicerad 1967", "en": "Published 1967"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6557     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/hss2.jpg     Helsingfors simsällskap (Helsingin uimaseura) juhlisti 80-vuotishistoriaansa paljastamalla 1967 metallisen muistolaatan Ursinin luodolla, paikalla jossa seura aikoinaan toimi. Yksinkertainen laatta on kiinnitetty luonnonkivilohkareeseen ja siinä on teksti: "På denna plats kallad Ursins klippa verkade Helsingfors simsällskap åren 1887-1933. Täällä niin kutsutulla Ursinin luodolla vaikutti Helsingfors simsällskap vuosina 1887-1933. HSS 1887-1967". Helsingfors simsällskap (Helsinki Swimming Club) celebrated it's 80th anniversary in 1967 by unveiling a metal memorial plaque on the islet of Ursin where the club was once based.The simple plaque is set in a large stone and bares the text: "På denna plats kallad Ursins klippa verkade Helsingfors simsällskap åren 1887-1933. Täällä niin kutsutulla Ursinin luodolla vaikutti Helsingfors simsällskap vuosina 1887-1933. HSS 1887-1967" (The Helsinki swimming club was based here, on the so-called Ursin islet, in 1887-1933).   HSS (Helsingfors simsällskap) -muistolaatta HSS (Helsingfors simsällskap) -muistolaatta/ HSS -memorial slab Ursinin kallio, Eira Ursins klippa, Eira   http://hamhelsinki.fi/sculpture/hss-helsingfors-simsallskap-muistolaatta-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hss-helsingfors-simsallskap-muistolaatta-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hss-helsingfors-simsallskap-muistolaatta-tuntematonokandunknown/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.478061+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["maratonrutt", "MM05"], "fi": ["maratonreitti", "MM05"], "en": ["marathontrack"]} Point 24.938517 60.15357     Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Helsingfors simsällskaps (HSS) minnesplatta         Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Helsingfors simsällskap, HSS, avtäckte minnesplattan 1967 vid sitt 80-årsjubileum. Den enkla metallplattan är fastsatt på en natursten på den plats där simsällskapet verkade. Texten lyder "På denna plats kallad Ursins klippa verkade Helsingfors simsällskap åren 1887-1933. Täällä niin kutsutulla Ursinin luodolla vaikutti Helsingfors simsällskap vuosina 1887-1933. HSS 1887-1967".       You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23037 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Robert Stigell", "sv": "Konstn\u00e4r Robert Stigell", "en": "Artist Robert Stigell"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1888", "sv": "Publicerad 1888", "en": "Published 1888"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6546     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilmarinen-ja-vainamoinenn.jpg     Ylioppilastalon Kalevala-aiheisten taideteosten sarjassa Stigellin valmistamat julkisivun komeroveistokset Väinämöinen ja Ilmarinen sijoittuvat Ekmanin Wäinämöisen laulun ja Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähdön edustaman kehityskaaren välimaastoon. Ne osoittavat Stigellin varmaa muodon ja materiaalin hallintaa: hän kuvasi Väinämöisen soittamassa kannelta seisovassa asennossa ja Ilmarisen takomassa auraa, molemmat yhtä dynaamisina ylöspäinsuuntautuvassa liikkeessä. Kantele ja aura horisontaalisina elementteinä vahvistavat hahmojen symmetrisyyttä. Väinämöinen ja Ilmarinen viittaavat nuorison tehtävään yhteiskunnan henkisessä ja aineellisessa rakennustyössä. Teokset on tehty valamalla sementtiin.Vanhan ylioppilastalon suunnittelu aloitettiin 1858 ja se vihittiin käyttöönsä 1870. Veistosten lisäksi julkisivua koristaa friisi, jonka Walter Runeberg valmisti antiikin esikuvien mukaan rakennuksen empiretyyliä korostaen.Sen molemmin puolin on otsikkokirjoitus: SPEI SUAE - PATRIA DEDIT (Toivoilleen isänmaa antoi.)Veistokset eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Within the series of Kalevala sculptures of the Old Student Union Building Stigell's pieces Väinämöinen and Ilmarinen stand midway in the development from Ekman's Song of Wäinämöinen to Akseli Gallen-Kallela's Kullervo Sets Off for a Battle. They are proof of Stigell's confident mastery of shape and material. He depicts Väinämöinen playing the kantele in an upright position and Ilmarinen forging a plough, giving both a dynamic upward movement. As horizontal elements the kantele and the plough underline the symmetry of the two figures. The pieces symbolize the duties of youth in the material and spiritual building of a society. The works are cast in cement.Design work for the Old Student Union was initiated in 1858 and the building was completed in 1870. In addition to sculptures, the facade includes a frieze by Walter Runeberg. The cement-cast frieze follows classical ideals and emphasizes the Neo-classical style of the building. The text "SPEI SUAE - PATRIA DEDIT" (The land of the fathers gave to its youth) is also on the facade.Sculptures don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilmarinen ja Väinämöinen Ilmarinen and Väinämöinen Mannerheimintie, 3 Kluuvi Gamla Studenthusets fasad, Mannerheimvägen 3, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.499541+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.940544 60.16896     Robert Stigell: Ilmarinen ja Väinämöinen, 1888. (Kuvassa Väinämöinen oikealla.) Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ilmarinen och Väinämöinen         Robert Stigell: Ilmarinen och Väinämöinen, 1888. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   I serien av Kalevalamotiv inom konsten i placerar sig Stigells nischskulpturer stilmässigt mellan R.W. Ekmans "Väinämöinens sång" och Gallen-Kallelas "Kullervo drar ut i strid". Studenthusets skulpturer visar Stigells starka och säkra känsla för form och material: Väinämöinen avbildas stående och spelande kantele och Ilmarinen smidande en plog, bägge lika dynamiska i en uppåtsträvande rörelse. Kantelens och plogens horisontala inslag förstärker gestalternas symmetri. Väinämöinen och Ilmarinen hänvisar till ungdomens uppgift i samhällsbygget. Skulpturerna är gjutna i cement.Initiativet till ett hus för Universitetets studentkår togs 1858. Den färdiga byggnaden invigdes 1870. Fasaden pryds också av en fris av Walter Runeberg. Inskriptionen som flankerar frisen lyder SPEI SUAE - PATRIA DEDIT (Av fosterlandet till dess framtidshopp).Skulpturer ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Robert Stigell: Ilmarinen and Väinämöinen, 1888. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23038 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kari Juva", "sv": "Konstn\u00e4r Kari Juva", "en": "Artist Kari Juva"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1983", "sv": "Publicerad 1983", "en": "Published 1983"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6556     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilmatar.jpg     Veistos kuvaa Kalevalan myyttistä taruhahmoa Ilmatarta Ilman impeä, Väinämöisen äitiä. MTV:n on tilannut pronssiveistoksen suoraan taiteilijalta. Ilmatar-veistos on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Ilmalantorilta MTV:n toimitalon pihalle.Ilmattaren tarina Kalevalassa: Aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa eikä maailma ollut vielä muotoutunut. Ainoa elävä olento oli Ilmatar, ilman impi. Hän ikävystyi yksinäiseen elämäänsä ja laskeutui alkumereen uiskentelemaan. Ilmatar tuli raskaaksi merestä ja myrskystä, mutta kun lapsi ei vielä 700 vuoden jälkeenkään ottanut syntyäkseen, Ilmatar tuli surulliseksi ja nousi itkemään. Silloin lintu lensi hänen polvelleen ja teki siihen pesänsä. Lintu muni kuusi kulta- ja yhden rautamunan. Ilmatar liikautti polveaan ja munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Aika kului, ja vieläkin lapsi pysyi Ilmataren mahassa. Lopulta lapsi päätti tulla sieltä omin avuin ulos. Näin oli vihdoin syntynyt Väinämöinen, tietäjä ja mahtimies.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.Kari Juvalla on laaja julkinen tuotanto: "Hänen teoksissaan tyylitellyt hahmot usein lähestyvät abstraktia muotoa kuin jonkinlaisen valovaikutuksen tai sulautumisen johdosta."(Pessi Rautio 1995). Juvan muita teoksia ovat mm. Thalia ja Pegasos Kalliossa, Tannerin portti Sörnäisissä ja Lukusali Töölössä. Kari Juva is an internationally known and very productive artist. The critic Pessi Rautio has written that in Juva's work stylized figures often approach abstract form as a result of an effect of the light or some amalgamation (1995). The piece depicts mythical Ilmatar, the maiden of air from Kalevala and the mother of Väinämöinen. The work was commissioned from Juva by MTV, a television broadcasting company. It is bronze. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilmatar Ilmatar - the Goddess of Air MTV:n toimitalon piha, Pasila MTV:s hus, Böle   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilmatar-kari-juva/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilmatar-kari-juva/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilmatar-kari-juva/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.512115+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["ilmatar", "kalevala"], "sv": ["ilmatar", "kalevala"], "en": ["Kalevala"]} Point 24.918575 60.205612     Kari Juva: Ilmatar, 1983. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ilmatar         Kari Juva: Ilmatar, 1983. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Bronsskulpturen föreställer Kalevalas mytiska Ilmatar, luftens tärna och Väinämöinens moder. Televisions- och mediebolaget MTV har beställt verket direkt av konstnären. Materialet är brons.Berättelsen om Ilmatar i Kalevala: I tidens begynning fanns bara vatten och luft och världen hade ännu inte utformats. Den enda levande varelsen var Ilmatar. Hon blev led på sitt ensamma liv och sänkte sig i begynnelsens hav för att bada. Ilmatar blev gravid av havet och stormen. 700 år gick och barnet hade fortfarande inte fötts. Då blev Ilmatar ledsen och började gråta. En fågel flög fram till henne och satte sig i hennes knä och gjorde ett bo där. Fågeln värpte sex guld ägg och ett järn ägg. Ilmatar rörde på sig och äggen föll i vattnet och gick sönder. Av bitarna formades jorden, himmlen, solen, månen, stjärnorna och molnen. Tiden gick, men barnet stannade i Ilmatars mage. Till slut bestämde sig barnet för att ta sig ut på egen hand. Så föddes Väinämöinen, vetare och storman.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.Kari Juva har en omfattande produktion av offentliga skulpturer, bl.a. Thalia och Pegasos i Berghäll, Tanners port i Sörnäs och Läsesalen i Tölö.       Kari Juva: Ilmatar - the Goddess of Air, 1983. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23040 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Bertel Gripenberg", "sv": "Konstn\u00e4r Bertel Gripenberg", "en": "Artist Bertel Gripenberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1969", "sv": "Publicerad 1969", "en": "Published 1969"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6634     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 UNKNOWN_PRODUCTION_METHOD           1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilmatorjunnan_muistomerkki2.jpg     Suomenlinnan Länsi-Mustassasaaressa toimi 1. Rask.It.Ptri MUSTA aseistuksenaan neljä ilmatorjuntatykkiä. Patteristo kunnostatui Talvisodan ja toisen maailmasodan aikana, jolloin Helsinkiä pommitettiin. Ilmatorjunnan muistomerkkejä on myös Taivaskalliolla Käpylässä, Myllykalliolla Lauttasaressa, Veijaripuistossa Lauttasaaressa sekä Kalastajatorpalla Munkkiniemessä (jatkosodan muistotykki, paljastettu 12.5.1975).It-komennuskunnan entisen kasarmin seinässä Länsi- Mustassasaaressa on myös yksikön muistolaatta, joka paljastettiin 1.7.1960.Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Suomenlinna's West Mustasaari post 1. Rask.It.Ptri MUSTA is armed with four aircraft defence cannons. The artillery battalion were repaired during the time of the Winter War, at the time when Helsinki was being bombed. Further memorials to the anti-aircraft defence are to be seen in several parts of the Helsinki; Taivaskallio in Käpylä, Myllykallio in Lauttasaari, Veijaripuisto in Lauttasaari, and Kalastajatorpa in Munkkiniemi (The Continuation War memorial cannon, unveiled on 12th May 1975).The memorial doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilmatorjunnan muistomerkki Memorial to the anti-aircraft defence Suomenlinna Sveaborg Suomenlinna http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilmatorjunnan-muistomerkki-bertel-gripenberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilmatorjunnan-muistomerkki-bertel-gripenberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilmatorjunnan-muistomerkki-bertel-gripenberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.534722+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "taistelu", "tykki"], "sv": ["krig", "bomb", "bombning", "kanon"]} Point 24.976824 60.146202     Bertel Gripenberg: Ilmatorjunnan muistomerkki, 1969. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärket över luftvärnet         Bertel Gripenberg: Minnesmärket över luftvärnet, 1969. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Luftvärnsbatteriet på Sveaborg bestod bl.a. av 1. Rask.It.Ptri MUSTA som var beväpnade med fyra dylika luftvärnskanoner som försvarade Helsingfors under vinterkriget och II världskriget.Dylika minnesmärken över det finska luftförsvaret finns på Himmelsberget i Kottby, på Kvarnberget på Drumsö och Fiskartorpet i Munksnäs (minneskanon från fortsättningskriget, avtäcktes 12.5.1975).Minnesmärket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Bertel Gripenberg: Memorial to the anti-aircraft defence, 1969. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23042 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne", "en": "Artist Gunnar Finne"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1939", "sv": "Publicerad 1939", "en": "Published 1939"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6648     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilvekset1.jpg     Teos koostuu kahdesta kivisestä portinpylväästä, joiden päälle on veistetty kiipeileviä Ilveksiä.Gunnar Finne opiskeli arkkitehtuuria ennen kuin aloitti taideopintonsa. Tämä näkyy taiteilijan tuotannossa kykynä hahmottaa veistokset rakennuksiin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tästä johtuen tunnetut arkkitehdit kuten Lindgren, Saarinen, ja Sirén antoivat Finnelle laajoja koristustehtäviä suunnittelemissaan rakennuksissa. Finnen tuotanto käsittää patsaita, kohokuvia ja mitaleita. Taiteilijan veistoksia Helsingissä ovat mm. Elämän Nektaria Alko Oy Seinässä Salmisaaressa, Topeliuksen patsas Esplanadin puistossa sekä portaaliveistokset Töölössä ja Sörnäisissä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. "Lynxes" consists of two gateposts with climbing lynxes.Gunnar Finne studied architecture before he took up art studies, as is shown by his ability to harmoniously integrate sculptures to buildings. This skill made him popular with architects such as Lindgren, Saarinen and Sirén who commissioned extensive decorations for their buildings from Finne. Finne's oeuvre comprises statues, reliefs and medals.In Helsinki, Finne's works include "The Nectar of Life" (facade of Alko Inc. in Salmisaari), the statue of Topelius in the Esplanade park and portal pieces in Töölö and Sörnäinen.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilvekset Ilvekset / Lynxes Helsingin hovioikeus, Itäinen puistotie 1, Kaivopuisto Arbetsdomstolen, Östra allén 1, Brunnsparken   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.546681+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.955338 60.15921     Gunnar Finne: Ilvekset, 1939. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Lodjur         Gunnar Finne: Lodjur, 1939. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Gunnar Finnes klättrande lodjur pryder portstolparna vid Östra allén 1. Skulptörens produktion omfattar skulpturer, reliefer och medaljer. I Helsingfors finns bl.a. reliefen "Livets nektar" på Alkos huvudkontor, Topeliusmonumentet "Saga och sanning" i Esplanadparken och portalskulpturer i Tölö och Sörnäs. Finne studerade arkirektur före han inledde sina studier i konst. Detta syns bl.a. i konstnärens förmåga att gestalta skulpturen som en fungerande del av byggnadshelheten. Arkitekter så som Lindgren, Saarinen och Sirén gav därför gärna uppdraget åt Finne att dekorera de byggnader som de planerade.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gunnar Finne: Lynxes, 1939. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23048 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Harald S\u00f6rensen-Ringi", "sv": "Konstn\u00e4r Harald S\u00f6rensen-Ringi", "en": "Artist Harald S\u00f6rensen-Ringi"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1912", "sv": "Publicerad 1912", "en": "Published 1912"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6850     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/jaahyvaiset_new.jpg     Liikemies Uno Staudinger rakennutti Villa Ensin tyttärensä synnytystä hoitaneille kätilöille synnytyssairaalaksi. Sen suunnitteli Selim A. Lindqvist, joka oli vuosisadanvaihteen huomattavimpia arkkitehteja ja suunnitteli Staudingerille myös Villa Johannan asuintaloksi Eiraan. Villa Ensi, joka sai nimensä Staudingerien ainoan tyttären mukaan, valmistui 1912.Talon edustalle Staudinger hankki ruotsalaisen kuvanveistäjän teokset Jäähyväiset (1910 ) ja Äitiyden onni, jotka kuvastavat perheen perustamisen idylliä. Teokset on valanut Otto Meyer Tukholmassa vuonna 1911.Talon puutarhaan hän pystytti lisäksi Emil Wikströmin Kuokkamies-veistoksen ja taloa ympäröivän aidan syvennyksessä vartioi Victor Janssonin Taistelija / Valmis / Redo, jotka ilmentävät perinteisen rooliajattelun mukaisesti miehisiä tehtäviä perheessä. Veistokset tukevat talon käyttötarkoituksen hengessä jugendarkkitehtuurin ideaa rakennuksesta kokonaistaideteoksena, samoin talon ihanteellinen sijainti puistojen ympäröimänä ja julkisivun puolelta avautuva avoin näköala merelle. 1930-luvun alussa rakennus muutettiin 9 huoneiston asuintaloksi perheen käyttöön. 1987 talo myytiin ja siitä tuli Villa Ensi -säätiön ylläpitämä palvelutalo vanhuksille. Veistokset siirtyivät kaupassa uudelle omistajalle paitsi Emil Wickströmin Kuokkamies, joka oli jonkin aikaa sijoitettuna lastenlinnan sairaalan edustalla ja sitten Kaivopuistossa, kunnes Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hankki sen Mänttään.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Industrialist Uno Staudinger built Villa Ensi as a maternity hospital for the midwives who helped to bring his daughter into the world. It was designed by Selim A. Lindqvist, one of the foremost architects of the time who also designed Villa Johanna in Eira as Staudinger's residence. Villa Ensi, named after Staudinger's only daughter, was completed in 1912. Staudinger purchased the Swedish sculptor's works Goodbye (1910) and The Joy of Maternity and placed them in front of the building. The works symbolize the idyllic aspects of founding a family.In addition, Emil Wikström's piece Man With Hoe is placed in the garden, while Victor Jansson's Fighter stands guard in a niche of the wall surrounding the Villa. They symbolize the traditional male roles in the family. In the context of the intended use of Villa Ensi, the works comply with the idea of buildings as comprehensive works of art promoted by National Romantic architecture, as do the building's ideal location within a park and the sea view opening in front of it. In the early 1930s the building was converted into a 9-room residence for the family. It was sold in 1987 and became a sheltered home for the elderly, operated by the Villa Ensi foundation. With the exception of Wikström's Man With Hoe the sculptures were sold to the new owner of the house. Wikström's piece followed its owner to his new home in Kaivopuisto.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Jäähyväiset / Au Revoir Jäähyväiset / Goodbye / Au Revoir Villa Ensi, Merikatu 23, Eira Villa Ensi Havsgatan 23, Eira   http://hamhelsinki.fi/sculpture/jaahyvaiset-au-revoir-harald-sorensen-ringi/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/jaahyvaiset-au-revoir-harald-sorensen-ringi/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/jaahyvaiset-au-revoir-harald-sorensen-ringi/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.601960+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.941362 60.155025     Harald Sörensen-Ringi: Au Revoir (Jäähyväiset), 1912. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Au revoir (På återseende)         Harald Sörensen-Ringi: Au revoir (På återseende), 1912. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Affärsmannen Uno Staudiger lät bygga en förlossningsklinik, Villa Ensi, till de barnmorskor som hjälpte hans dotter till världen. Huset ritades av Selim A. Lindqvist, en av de främsta arkitekterna vid sekelskiftet. Lindqvist ritade också Staudigers bostad i Eira, Villa Johanna. Villa Ensi, som fick namn efter Staudigers enda dotter, var färdigt 1912.Troligen Staudiger köpte bronsskulpturerna "Au revoir" (1910) och "Moderslycka" i en uttställning i Norge eller i Sverige. De är gjorda av en svensk konstnär, skulptören Sörensen-Ringi och gjuts av Otto Meyer på Västmansgatan 81 i Stockholm.I trädgården placerades dessutom Emil Wikströms "Gräftaren" och utanför muren Victor Janssons "Redo". Skulpturerna illustrerar familjeidyll och mannens traditionella roll i familjen. Villa Ensi är med skulpturer ett exempel på jugendarkitekturens idé om helhetskonstverket, också husets placering invid en park med fasaden mot havet, är idealisk. I början av 1930-talet byggdes Villa Ensi om till bostadshus med nio lägenheter för familjen. 1987 såldes huset och det ägs numera av en stiftelse som inrett servicebostäder för äldre. Skulpturerna finns kvar med undantag av Wikströms "Gräftaren", som följde sin ägare till Brunnsparken. Gösta Serlachius konststiftelse anskaffade verket senare till Mänttä. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Harald Sörensen-Ringi: Au Revoir (Goodbye), 1912. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23050 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Teuri Haarla", "sv": "Konstn\u00e4r Teuri Haarla", "en": "Artist Teuri Haarla"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1998", "sv": "Publicerad 1998", "en": "Published 1998"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6757     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/maaisä.jpg     Teuri Haarlan (s. 1955) Maa-isä / Jättiläisen jalanjälki, suu ja nenä -teos on Soinisen koulun pihalla Pukinmäessä. Koulu on matemaattis-luonnontieteellisesti painottunut ala-aste, jonka oppilaat ovat 6-13 -vuotiaita. Kun arkkitehtitoimisto Kaira-Lahdelma-Mahlamäki aloitti koulurakennuksen suunnittelun, pyydettiin taiteilija Teuri Haarlalta ehdotus koulun taideteokseksi.Helsingin kaupungin ns. prosenttiraha-hankkeisiin kuuluva teos valmistui samaan aikaan koulun kanssa. Jättiläisen jalanjälki on koulun sisäpihalla, kun taas Jättiläisen suu ja nenä löytyvät rakennuksen ulkopuolelta metsäisestä rinteestä. Sisäpihan laatat ja jalanjälki ovat Nilsiän vaaleaa ja Oriveden tummaa liuskekiveä. Nenä ja suu on veistetty Ristijärven vaaleasta graniittista.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Teuri Haarla's (b. 1955) Father Earth / The nose, mouth and footprint of a giant is located at the Soininen elementary school in Pukinmäki. The school specialises in mathematics and the natural sciences, with pupils in the 6 - 13 age range. When architects Kaira-Lahdelma-Mahlamäki began designing the school building, Teuri Haarla was asked to suggest an artwork for the school.Part of the 'Prosenttiraha' public art projects of the City of Helsinki, Haarla's work was completed at the same time as the school building. The giant's footprint is in the schoolyard, its mouth and nose on a wooded slope near the school. The slates and footprint in the courtyard are made of light Nilsiä and dark Orivesi slate. The nose and the mouth are sculpted from light granite from Ristijärvi.The work belongs to the collections of the Helsinki Art Museum.   Maa-isä / Jättiläisen jalanjälki, suu ja nenä Maa-isä.. / Father Earth - The nose, mouth and footprint of a giant Soinisen koulun piha, Kenttäpolku 3, Pukinmäki Soininen skolan, Bocksbacka   http://hamhelsinki.fi/sculpture/maa-isa-jattilaisen-jalanjalki-suu-ja-nena-teuri-haarla/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/maa-isa-jattilaisen-jalanjalki-suu-ja-nena-teuri-haarla/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/maa-isa-jattilaisen-jalanjalki-suu-ja-nena-teuri-haarla/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.625529+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["koulu", "opetusvirasto", "opv", "prosenttitaide", "maataide", "liuskekivi", "prosenttihanke", "prosenttiperiaate", "prosenttiraha", "graniitti", "milj\u00f6taide", "ymp\u00e4rist\u00f6teos"], "sv": ["milj\u00f6konst", "jordkonst", "procentkonst", "procent till konst", "skola", "granit", "sten"], "en": ["environmental art", "land art", "percent for art", "Percent for Art Principle", "school", "stone", "granite"]} Point 24.997984 60.249947     Teuri Haarla: Maa-isä / Jättiläisen jalanjälki, suu ja nenä, 1998. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Jordfadern / Jättens fotspår, mun och näsa         Teuri Haarla: Jordfadern / Jättens fotspår, mun och näsa, 1998. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Teuri Haarlas (f. 1955) verk Fader Jord / Jättens fotspår, mun och näsa finns i Soininen-skolan i Bocksbacka. Skolan är ett matematisk-naturvetenskapligt orienterat lågstadium med 6-13-åriga elever.När arkitektbyrån Kaira-Lahdelma-Mahlamäki började planera skolbyggnaden, bad man konstnären Teuri Haarla om ett förslag till konstverk i skolan. Verket bekostades ur anslagen för byggnaden (den sk. procentpengen) och det blev färdigt samtidigt som skolan. Jättens mun och näsa är skulpterade i ljus granit från Ristijärvi och har placerats på en skogssluttning vid skolgården. Jättens fotspår finns på skolans innergård, som är belagd med plattor i ljus skiffer från Nilsiä och mörk skiffer från Orivesi.Verket hör till Helsingfors konstmuseums samling.       Teuri Haarla: Maa-isä / Father Earth - The nose, mouth and footprint of a giant, 1998. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
23051 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Harry Kivij\u00e4rvi", "sv": "Konstn\u00e4r Harry Kivij\u00e4rvi", "en": "Artist Harry Kivij\u00e4rvi"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1980", "sv": "Publicerad 1980", "en": "Published 1980"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6773     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/itä-ja-länsi_new.jpg     Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) valittiin Suomen tasavallan presidentiksi 1946 C. G. E. Mannerheimin luovuttua tehtävästä. Toiselle kaudelle Paasikivi valittiin 1950. Paasikiven huomattava poliittinen ura oli alkanut jo vuosisadan alussa, ja hän toimi lukuisissa tehtävissä valtioelämän keskeisillä paikoilla. Hän johti Suomen valtuuskuntaa Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 sekä oli ratkaisevassa asemassa Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa 1939-40 ja 1944.J. K. Paasikivi toimi poliittisen elämänsä ohella Helsingin yliopistossa ja mm. 1914-34 Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana. Harry Kivijärvi (1931-2010) voitti Paasikiven muistomerkkikilpailun 1975 ehdotuksellaan Itä ja Länsi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1980 J. K. Paasikiven syntymän 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkki muodostuu kahdesta mustasta graniittipaadesta ja jalustasta, jossa on Paasikiven teksti "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Veistoksen suurin korkeus on 5,5 metriä ja paino 40 tonnia. Itä ja Länsi -veistoksen esteettinen teho syntyy raskaiden kivipaasien muovaamisesta kiiltäviksi ja keveän oloisiksi.Paasikiven muistomerkki herätti runsaasti keskustelua heti kilpailun ratkettua. Veistos sai runsaasti kutsumanimiä, joista ehkä laajimmalle levinnyt on Juho Kusti ja Alli (Presidentin puoliso Alli Paasikivi), jolla viitattiin kahden pönäkän paaden ja presidenttiparin hahmojen samankaltaisuuteen.Patsas puhuu sinulle: http://suomenpresidentit.fi/paasikivi/Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) was elected president of the republic in 1946 after C. G. E. Mannerheim's resignation. Paasikivi was elected for second term in 1950. His remarkable career in politics began already in the early years of the century and he held numerous key posts in the Finnish administration. He was the chairman of Finland's delegation at the Tarttu peace negotiations in 1920 and played a crucial role in the talks between Finland and the Soviet Union in 1939-1940 and 1944.In addition to politics, Paasikivi made a career in the University of Helsinki and he was also the director of the Kansallis-Osake-Pankki in 1914-1934. Harry Kivijärvi (1931-2010) won the competition on the Paasikivi memorial with his entry `East and West'. The monument was unveiled in 1980 on the 110th anniversary of Paasikivi's birth. The monument comprises two black granite stones and a pedestal in which Paasikivi's famous utterance `Acknowledging the truth is the beginning of wisdom' ("Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku") has been inscribed. The sculpture's height is 5.5 metres and it weighs 40,000 kilos. `East and West' derives its aesthetic force from the massive stones which have been polished and shaped to give an appearance of lightness.The Paasikivi memorial became subject to much debate immediately after the winning entry had been selected. It received several nicknames, the most popular of which is probably `Juho Kusti and Alli', referring to the similarity between the to stocky stone blocks and the appearances of the president and his wife Alli.The statue talks to you: http://suomenpresidentit.fi/paasikivi/?lang=enThe work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Itä ja Länsi / J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja Länsi / East and West (J. K. Paasikiven muistomerkki / Monument to the memory of president J.K. Paasikivi) . Paasikiven aukio Mannerheimintie, Kamppi Paasikiviplatsen, Mannerheimvägen, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ita-ja-lansi-j-k-paasikiven-muistomerkki-harry-kivijarvi/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ita-ja-lansi-j-k-paasikiven-muistomerkki-harry-kivijarvi/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ita-ja-lansi-j-k-paasikiven-muistomerkki-harry-kivijarvi/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.638260+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["abstrakti", "HKTM", "valtiomies", "eduskunta", "harry kivij\u00e4rvi", "kivij\u00e4rvi", "kivipaasi", "presidentti", "valta", "graniitti", "keskusta"], "sv": ["abstrakt", "centre", "centrum", "makt", "president", "statsman", "hskm", "granit"], "en": ["abstract", "president", "statesman", "hcam", "granite"]} Point 24.935843 60.170906     Harry Kivijärvi: Itä ja Länsi / J. K. Paasikiven muistomerkki, 1980. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Kukorelli     Öst och väst / J. K. Paasikivis minnesmärke         Harry Kivijärvi: Öst och väst / J. K. Paasikivis minnesmärke, 1980. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Hanna Kukorelli                   Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) valdes till republiken Finlands president 1946 efter det att C. G. E. Mannerheim hade avsagt sig presidentskapet. Paasikivi valdes för en andra period 1950. Paasikivi hade inlett sin politiska bana redan i början av seklet, och han innehade många viktiga poster i statslivet. Han ledde den finska delegationen i fredsförhandlingarna i Dorpat 1920 och hade ett avgörande inflytande på fredsförhandlingarna med Sovjetunionen 1939-40 och 1944.J. K. Paasikivi verkade vid sidan om sin politiska bana också vid Helsingfors universitet och var bl.a. chefdirektör för Kansallis-Osake-Pankki 1914-34. Harry Kivijärvi (1931-2010) fick första pris i tävlan om ett Paasikivi-monument med sitt förslag Öst och väst. Monumentet avtäcktes 1980 i samband med 110-årsjubileet av J. K. Paasikivis födelse. Öst och väst består av två svarta granithällar och en sockel med Paasikivis ord: "All vishets begynnelse är att erkänna fakta". Skulpturen väger 40 ton och den högre delen är 5,5 meter hög. Det estetiska intrycket uppstår genom att de tunga stenhällarna har formats så att de släta ytorna skänker skulpturen ett lätt uttryck.Paasikivi-monumentet gav upphov till en livlig diskussion. Skulpturen fick många smeknamn, det kändaste är Juho Kusti och Alli (Alli Paasikivi var presidentens hustru), som hänvisar till likheten mellan presidentparet och de bastanta stenhällarna.Statyn talar till dig: http://suomenpresidentit.fi/paasikivi/?lang=svVerket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Harry Kivijärvi: East and West / Monument to the memory of president J.K. Paasikivi, 1980. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Hanna Kukorelli
23054 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Aimo Tukiainen", "sv": "Konstn\u00e4r Aimo Tukiainen", "en": "Artist Aimo Tukiainen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1961", "sv": "Publicerad 1961", "en": "Published 1961"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6774     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/juhani-aho_new.jpg     Juhani Aho, alkujaan Johannes Brofeldt (1861-1921), oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Hänellä oli ratkaiseva merkitys suomalaisen proosakielen kehitykselle ja 1800-luvun lopun eurooppalaisten kirjallisuusvirtausten esittelylle Suomessa. Aho oli keskeinen hahmo aikansa kulttuurielämässä, mm. Nuoren Suomen piirissä. Kirjailijantyönsä ohessa hän teki merkittävän uran lehtimiehenä ja kääntäjänä.Juhani Ahon muistomerkki paljastettiin kirjailijan syntymän 100-vuotisjuhlien kunniaksi v. 1961. Aloite veistokseen tuli Juhani Aho -seuralta ja realistisen täysvartalomuotokuvan sai tehtäväkseen Aimo Tukiainen (1917-1996). Juhani Aho asui puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa elämänsä viimeiset vuodet talossa, jonka edustalle teos on sijoitettu (Armfeltintie 6).Aimo Tukiainen valoi veistoksia kaksi kappaletta, toinen pystytettiin Iisalmeen, myös 1961. Veistos on pronssia ja sen korkeus on 2,8 metriä. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Juhani Aho, originally Johannes Brofeldt (1861-1921), was the first Finnish professional author. He had a decisive influence on the development of Finnish prose and played a central role in introducing the literary ideas and fashions of the late 19th century Europe to Finland. Aho was a central cultural figure in his time and active in, for instance, the Nuori Suomi circles. He was also an important journalist and translator.The memorial to Juhani Aho was unveiled on the 100th anniversary of the author's birth in 1961. The memorial was proposed by the Juhani Aho Society, and the realistic portrait was commissioned from Aimo Tukiainen (1917-1996). Juhani Aho spent the last years of his life with his wife, the painter Venny Soldan-Brofeldt, living in the building in front of which the statue is located (Armfeltintie 6).Aimo Tukianen also cast another copy of the statue, erected in Iisalmi in 1961. The statue is cast in bronze and it's height is 2,8 metres. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Juhani Aho Juhani Aho Engelin aukio, Eira Engelplatsen, Eira   http://hamhelsinki.fi/sculpture/juhani-aho-aimo-tukiainen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/juhani-aho-aimo-tukiainen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/juhani-aho-aimo-tukiainen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.678482+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kirjallisuus", "HKTM", "maratonreitti", "MM05", "kansalliskirjailija", "kirjailija", "pronssi", "Tukiainen", "graniitti"], "en": ["literature", "author", "national author", "writer", "bronze", "hcam", "marathontrack", "granite"], "sv": ["f\u00f6rfattare", "nationalf\u00f6rfattare", "brons", "hskm", "maratonrutt", "MM05", "litteratur", "granit"]} Point 24.937489 60.155888     Aimo Tukiainen: Juhani Aho, 1961. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Juhani Aho         Aimo Tukiainen: Juhani Aho, 1961. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Juhani Aho (1861-1921), vars namn var Johannes Brofeldt till 1907, var den första finskspråkiga författaren med författarskap som yrke. Hans prosa hade stor betydelse för det finska språkets utveckling och han introducerade det sena 1800-talets europeiska litteraturströmningar i Finland. Aho var en central gestalt i det dåtida kulturlivet, bl.a. i Nuori Suomi-kretsen ("Det Unga Finland"). Vid sidan om sitt författarskap gjorde Aho också betydande insatser som journalist och översättare. Minnesmärket över Juhani Aho avtäcktes till 100 års minnet av hans födelse. Initiativet till minnesmärket togs av Juhani Aho-sällskapet. Skulpturen, ett realistiskt porträtt i helfigur, utfördes av Aimo Tukiainen (1917-1996). Statyn står framför det hus (på Armfeltsvägen 6) där Juhani Aho tillbringade sina sista år med hustrun, målarinnan Venny Soldan-Brofeldt.Aimo Tukiainen lät gjuta bronsskulpturen i två exemplar, den andra restes i Iidensalmi samma år som Engelplatsens, dvs. 1961. Skulpturen är 2,8 meter hög. Verket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Aimo Tukiainen: Juhani Aho, 1961. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23059 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "sv": "Konstn\u00e4r Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "en": "Artist Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1901", "sv": "Publicerad 1901", "en": "Published 1901"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6820     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kagaalin2.jpg     Kagaalin muistokivi on pystytetty ensimmäisellä sortokaudella 1899-1905 Suomessa syntyneen vastarintajärjestön kunniaksi. Sanan kagaali etymologinen perusta löytyy heprean seurakuntaa tai yhteenliittymää merkitsevästä sanasta kahal. Venäläiset nationalistit käyttivät sanaa haukkumanimenä juutalaisista salaseuroista ja myöhemmin myös Suomen suurruhtinaskunnan perustuslaillisten oikeuksien puolustajista. Graniittiin ruotsiksi ja suomeksi hakatut sanat "Vuonna 1901 3:s päivä elokuuta" viittaavat läheisessä Turholman kartanossa (nykyinen Aino Acktén huvila) järjestettyyn kokoukseen.Ns. sortokauden venäläistämistoimenpiteet jakoivat suomalaiset myöntyväisyyspolitiikan kannattajiin sekä venäläistämispolitiikan vastustajiin eli perustuslaillisiin. Suomen oman sotaväen lakkauttamisen jälkeen tsaari antoi 12. heinäkuuta 1901 julistuksen yleisvaltakunnallisen asevelvollisuuden toimeenpanemisesta Suomessa. Ensimmäinen elokuuta 1901 Suomen myöntyvyyspolitiikkaa kannattava senaatti päätti laittomasti annetun lain liittämisestä Suomen suurruhtinaskunnan asetuskokoelmaan. Passiivista vastarintaa kannattavat reagoivat perustamalla keskusjärjestökseen kagaalin sekä järjestämällä joukkoaseistakieltäytymisiä eli ns. kutsuntalakkoja. Elokuun kolmannen perustuskokous oli määrä pitää hotelli Kämpissä, mutta turvallisuussyistä kokous siirrettiin kenraali J. af Lindforsin Turholman kartanolle Laajasaloon. Tunnin höyrylaivamatkan päässä Helsingistä järjestettyyn kokoukseen osallistui joukko maamme mahtimiehiä, todennäköisesti mm. Adolf von Bonsdorff, E. Castrén, Eero Erkko, Ernst Erlander, Th. Homén, P.E. Svinhufvud ja William Zilliacus. Leo Mechelin laati kansalaisadressin, johon kertyi noin 500 000 nimeä. Tsaarille adressi toimitettiin syyskuussa, mutta vastaanotto oli jyrkkä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov reagoi adressiin uhkaamalla aseistakieltäytyjiä opiskelupaikkojen menetyksillä ja virkakielloilla. Kagaalin järjestämät kutsuntalakot saivat tsaarin lopulta kuitenkin luopumaan asevelvollisuuden toimeenpanosta.Vuoden 1902 touko… The memorial was erected to commemorate a Finnish resistance group founded during the first period of Russian oppression (1899-1905). The word 'kagal' comes from the Hebrew word 'kahal' meaning congregation or group. Russian nationalists used it as a derogatory term for secret Jewish societies and later also for Finns defending the constitutional rights of the Grand Duchy of Finland. The words 'Third of August in the year 1903' cut in the granite in Finnish and Swedish refer to a meeting which took place on that day at the Turholma mansion nearby (now Aino Ackté's villa). The russification which took place during the period of oppression divided Finnish politics into those in favour of appeasement and those resisting russification, also known as the Constitutionalists.On July 12, 1901, after having abolished Finland's national army, the Czar declared that all Finnish men would be liable for military service in the Empire's armed forces. On August 1, 1901, the conciliatory Finnish parliament resolved to include the illegal act in Finnish legislation. Those favouring passive resistance reacted by founding the Kagal as their central organization and organizing conscription strikes. The original plan was to hold a founding meeting at Hotel Kämp on the third of August but for security reasons the meeting was held at the Turholma mansion owned by general J. af Lindfors in Laajasalo, an hour's steamship journey from Helsinki. A number of notable Finns participated, possibly including Adolf von Bonsdorff, E. Castrén, Eero Erkko, Ernst Erlander, Th. Homén, P.E. Svinhufvud and William Zilliacus. A citizens' petition was drawn up by Leo Mechelin, which was signed by some 500,000 people. The address was delivered to the Czar in September; his reply was uncompromising. Governor general Nikolai Bobrikov responded to the address by threatening to expel striking students from their institutions and preventing strikers from taking office. Finally, however, the strikes organized by the Kagal forced the Czar to cancel his decision.…   Kagaalin muistokivi Kagaalin muistokivi / Kagal memorial stone Tullisaaren puisto, Laajasalo Turholms park, Degerö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kagaalin-muistokivi-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kagaalin-muistokivi-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kagaalin-muistokivi-tuntematonokandunknown/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.729291+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 25.034937 60.180588     Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Kagalens minnessten         Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Stenen är rest till minne av Kagalen, motståndsrörelsen som bildades under den första förtryckarperioden 1899-1905. Kagal, en förryskning av hebreiskans kahal som betyder församling, användes av ryska nationalister som benämning på hemliga judiska sällskap och senare också på ledarna för det passiva motståndet i storfurstendömet Finland. Inskriptionens datum, den 3 augusti 1901, hänvisar till ett möte som ordnades i huvudbyggnaden på Turholms gård, nuvarande Aino Acktés villa.Förryskningsåtgärderna under förtryckarperioden delade in finländarna i anhängare av undfallenhetspolitiken och i motståndare av förryskningpolitiken, nämligen de konstitutionella. Efter att den finska armén hade upplösts, undertecknade kejsaren ett värnpliktsmanifest den 12 juli 1901. Den 1 augusti beslöt senaten som understödde undfallenhetspolitiken att den olagligt utfärdade lagen skulle fogas till storfurstendömets författningssamling. Anhängarna av det passiva motståndet reagerade genom att grunda Kagalen och ordna uppbådsstrejker. Det grundläggande mötet den 3 augusti 1901 skulle egentligen hållas på Hotell Kämp, men av säkerhetsskäl flyttades det till general J. af Lindfors gård Turholm. Gården låg på Degerö och innebar en timmes ångbåtsresa från Helsingfors. I mötet deltog bl.a. Adolf von Bonsdorff, E. Castrén, Eero Erkko, Ernst Erlander, Th. Homén, P.E. Svinhufvud och William Zilliacus. Leo Mechelin tog initiativet till en medborgaradress som undertecknades av ca en halv miljon finländare. Kejsaren fick adressen i september, men mottagandet var negativt. Generalguvernör Nilkolaj Bobrikov reagerade genom att hota vapenvägrarna med förlust av studieplatser och yrkesförbud. Kagalens uppbådsstrejker fick kejsaren slutligen att avstå från verkställandet av värnplikten.I maj 1902 grundades också en kvinnokagal som bl.a. spred förbjuden politisk litteratur, förmedlade hemliga meddelanden och ordnade penninginsamling. Efter diktaturförordningen försvårades kagalens verksamhet, men den lyckades påverka lantdagsvalet 1904 så att anhängarna t…       You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23061 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "sv": "Konstn\u00e4r W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "en": "Artist W\u00e4in\u00f6 Aaltonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1923", "sv": "Publicerad 1923", "en": "Published 1923"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6713     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kahlaaja_new.jpg     Taidekauppias Gösta Stenman lahjoitti Helsingin kaupungille Kahlaaja-veistoksen, joka pystytettiin Tähtitorninvuoren puiston vesialtaaseen 1925. Marmorisen Kahlaajan Wäinä Aaltonen (1894-1966) oli tehnyt Roomassa 1923.Veistos joutui ilkivallan kohteeksi ja se siirrettiin vaurioituneena kaupungin taidemuseon varastoon. Teos konservoitiin ja sijoitettiin 1994 tietokirjaosastolle Rikhardinkadun sivukirjastoon. Kahlaaja on puolivartalokuva, jossa figuurin jalkojen oletetaan olevan veden alla. Kahlaaja yhdistettiin alusta lähtien Gallen-Kallelan Aino kuviin, joissa myös kuvataan vedessä pakenevan neidon liikettä: voimakkaasti kiertyvä vartalo ja pään katsettaväistävä asento.Wäinö Aaltonen teki 20-luvulla useita naisfiguureja, joille hän antoi nimen Kahlaaja, Kylpemään meno, tms. Teoksissa hän kehitteli suomalaisen naisen ideaalityyppiä, jonka oikeellisuudesta kiisteltiin. Wäinö Aaltonen itse perusteli naiskuvien joskus liialliseksi koettua vankkamuotoisuutta kivimateriaalin vaatimuksilla. Muoto tuli nähdä valon ja varjon synnyttämänä pintana, joka alkaa varjokohdassa tummasta ja tulee hitaasti vaaleaksi ja valopinta vastaavasti alkaa vaaleasta ja tulee tummaksi. Se ei ole naturalistista esittämistä vaan taiteilijan luoma elävä muoto. Kahlaajan mallina on ollut Elsa Aaltonen.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The white marble "Wader" was donated to the city of Helsinki by the art dealer Göstä Stenman in 1924. It was placed in a pool in the Tähtitorninmäki park in 1925. The piece was made by Wäinö Aaltonen (1894-1966) in Rome two years earlier. However, the work suffered from vandalism and was removed for conservation work. In 1994 it was placed in the Rikhardinkatu library."Wader" shows only the upper part of the female; the lower part is assumed to be under water. From the beginning, it was associated with Akseli Gallen-Kallela's depictions of Kalevala's Aino. Aaltonen depicts the fleeing maiden's movement in the water similarly to Gallen-Kallela, with the upper body twisting to one side and the head turned as if the girl is trying to shield herself from someone's gaze.Aaltonen made several female figures in the 1920s, giving them names such as "Wader", "Bathing", etc. His aim was to present an ideal Finnish woman but his proposals provoked heated debate. The works were criticized for what was considered excessive stockiness. Aaltonen's reply was that this was inevitable due to the demands of the stone he used; the figures were founded on a surface created by light and shadow where the shadows gradually become lighter and, correspondingly, the light darkens into shadow. Aaltonen's expression does not seek naturalism but is a living shape created by the artist.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Kahlaaja Kahlaaja / Wader (Tähtitorninvuori) Kirjasto, Rikhardinkatu 3, Kaartinkaupunki Richardsgatans bibliotek, Richardsgatan 3, Gardesstaden   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kahlaaja-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kahlaaja-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kahlaaja-waino-aaltonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.743396+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["alaston", "marmori", "vaurio", "naiset", "nainen", "HKTM", "siirretty", "siirto", "vesi"], "sv": ["kvinna", "marmor", "hskm", "vatten"], "en": ["marble", "naked", "woman", "hcam", "water"]} Point 24.946072 60.166172     Wäinö Aaltonen: Kahlaaja, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Vaderskan         Wäinö Aaltonen: Vaderskan, 1923. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Konsthandlaren Gösta Stenman skänkte "Vaderskan" till Helsingfros stad 1924 och marmorskulpturen placerades i bassängen vid Observatoriegatan 1925. Wäinö Aaltonen (1894-1966) hade gjort skulpturen i Rom 1923.Vaderskan utsattes för vandalism och förvarades en tid i stadens konstmuseums lager. Verket restaurerades och placerades 1994 i Richardsgatans bibliotek, avdelningen för facklitteratur. Vaderskan förknippades från början med Gallen-Kallelas Aino-gestalter, den flyende flickans rörelse i vattnet, den starkt svängda kroppen och huvudets ställning.Aaltonen gjorde flera skulpturer med samma motiv under 1920-talet. Han utvecklade en den finska kvinnans idealtyp, vars riktighet är omstridd. Wäinö Aaltonen försvarade sina kvinnofigurers bastanta former med stenmaterialets förutsättningar. Formen skulle ses som en yta som skapas av ljus och skugga, en yta som börjar i skuggans mörker och småningom blir ljusare och på motsvarande sätt i det ljusa som blir mörkare. Konstnären arbetade inte med naturalism utan skapade en levande form. Modellen till "Vaderskan" var Elsa Aaltonen.Verket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Wäinö Aaltonen: Kahlaaja / Wader, 1923. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23063 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Halonen", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Halonen", "en": "Artist Emil Halonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1911", "sv": "Publicerad 1911", "en": "Published 1911"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6799     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kaksi-lasta-3.jpg     Henkivakuutusyhtiö Suomen talo valmistui vuonna 1911 kahden arkkitehdin yhteistyönä siten, että julkisivu on Armas Lindgrenin suunnittelema ja pohjapiirroksen laati Onni Tarjanne. Portaittain nousevan julkisivun raskaat muodot liittyvät monumentaalisuuden lisääntymiseen Kampin alueen arkkitehtuurissa.Julkisivua koristavat Eemil Halosen kolme graniittista veistosryhmää. Pääsisäänkäynnin yläpuolella on seisovan naisen ja kahden istuvan lapsen sommitelma. Reunimmaiset veistosryhmät kuvaavat kahta lasta, toinen pieniä poikia ja toinen tyttöjä. Eemil Halonen oli uranuurtaja nimenomaan graniitin käsittelyssä ja puunveistossa. Puusepän peruskoulutuksen jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opiskelleen Halosen laadullisesti parhaat vuodet ajoittuivat vuosisadan alkuun, jolloin hän loi maineensa humorististen kansantyyppien kuvaajana. Erityisesti Halosen myöhempää graniittiveistostuotantoa leimaavat uudesta arkkitehtuurista ja egyptiläisestä taiteesta saadut vaikutteet.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The head offices of the life assurance company Suomi were completed in 1901. The building was designed by two architects; Armas Lindgren who was responsible for the facade, and Onni Tarjanne who designed the floorplans. The massiveness of the progressively ascending facade is connected to the increasing monumentalism in the Kamppi district's architecture at the time. The facade includes three granite groups by Eemil Halonen. The piece above the main entrance depicts a woman and two children sitting. The other two pieces comprise a child each, a boy and a girl. Eemil Halonen was a forerunner especially in the use of granite and wood. He first trained as a carpenter and then studied at the Fine Arts Association's drawing school. His best years were early in this century when his humorous folk types made him famous. His later work in granite is marked by influences from architecture and Egyptian art.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Äiti ja lapset; Kaksi lasta Kaksi Lasta, Äiti ja Lapsi / Two Children, Mother and Child Suomi-Salama, Lönnrotinkatu 5, Kamppi Suomi-Salama, Lönnrotsgatan 5, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/aiti-ja-lapset-kaksi-lasta-emil-halonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aiti-ja-lapset-kaksi-lasta-emil-halonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aiti-ja-lapset-kaksi-lasta-emil-halonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.767681+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["julkisivu"]} Point 24.939735 60.1669     Emil Halonen: Äiti ja lapset, Kaksi Lasta, 1911. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     skulptugrupperna: Två barn, Mor och barn         Emil Halonen: Två barn, Mor och barn, 1911. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Livförsäkringsbolaget Suomis hus stod färdigt 1911. Armas Lindgren står för fasadernas monumentala arkitektur, medan grundplanen gjordes av Onni Tarjanne.Fasadens tre skulpturgrupper i granit är utförda av Eemil Halonen: ovanför entrén en stående kvinna och två sittande barn och på vardera sidan två barn - två flickor och två gossar. Eemil Halonen var banbrytare särskilt i fråga om användningen av granit och även som träsnidare. Han var redan utbildad snickare när han började studera vid konstföreningens ritskola. Halonen gjorde sina främsta verk i början av seklet, då han skapade sig ett rykte som skildrare av humoristiska folkliga typer. Särskilt hans senare granitskulpturer bär intryck både av den nya arkitekturen och av den egyptiska konsten.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Halonen: Two Children, Mother and Child, 1911. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23065 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Viktor Jansson", "sv": "Konstn\u00e4r Viktor Jansson", "en": "Artist Viktor Jansson"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1940", "sv": "Publicerad 1940", "en": "Published 1940"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6669     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/vapaakyyti_new.jpg     Veistoksen alkuperäinen nimi on Hei vaan (Hejsan), minkä lisäksi siitä on käytetty nimiä Ilmaiskyyti, Vapaakyyti (Snålskjuts).Viktor Jansson (1886-1958) teki uransa aikana joitakin monumentaaliteoksia ja sankaripatsaita, mutta hänelle mieluisin tapa toteuttaa itseään olivat nimenomaan pienimuotoiset ja huolettomista aiheistaan tunnetut veistokset. Erityisesti sotavuodet 1940-44 olivat Viktor Janssonille tuotteliasta suihkukaivoveistosten aikaa. Jo ennen talvisotaa 1939 Helsingin kaupunki julisti kilpailun symmetristen suihkukaivoveistosten saamisesta Esplanadin Kappelin läheisyyteen. Kaupunki päätti tilata veistokset Viktor Janssonilta hänen luonnostensa Leikki II ja Hei vaan perusteella. Veistokset valmistuivat ja valettiin pronssiin jo 1940, mutta ne asetettiin paikoilleen vasta 15.5.1942.Hei vaan veistoksessa leikkimielisyys yhdistyy klassiseen esittävään tyyliperinteeseen. Muun muassa Havis Amandan tekijä Ville Vallgren kiitteli suihkukaivoveistosten iloisuutta ja sadunomaisuutta. Viktor Janssonin tuotannossa vauhdikkaat kala ja poika aiheiset veistokset ovat yleisiä ja kiinnostus niihin lienee liittynyt taiteilijan henkilökohtaiseen harrastukseen, perhokalastukseen.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.Ks. myös Leikki II Kappeliesplanadin soittolavan toisella puolella. The fountain was unveiled in 1942. It's original name was 'Hei vaan' (Hi). Previous plans for the sculpture were also known under the names of 'Ilmaiskyyti', 'Vapaakyyti' and 'Snålskjuts' (all refering to a free ride).In 1939, the City organized a competition for two fountains to be placed by the small water pool in the Esplanadi park. Following the competition, a decision was made to commission the works from Viktor Jansson (1886-1958) on the basis of his drafts of 'Leikki' (Play) and 'Hei vaan'. They were completed and cast in bronze already in 1940 but were unveiled until May 15, 1942.The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Hei vaan / Ilmaiskyyti Hei vaan (Vapaakyyti)/ Hey Esplanadinpuisto, Kappeliesplanadi Kapellesplanaden   http://hamhelsinki.fi/sculpture/hei-vaan-ilmaiskyyti-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hei-vaan-ilmaiskyyti-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hei-vaan-ilmaiskyyti-viktor-jansson/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.796420+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["suihkukaivo", "HKTM", "maratonreitti", "MM05", "suihkul\u00e4hde", "el\u00e4in", "lapsi", "ilmaiskyyti", "kala", "vapaakyyti", "viktor jansson", "leikki", "esplanadi"], "en": ["child", "fish", "fountain", "hcam", "marathontrack", "animal", "esplanade", "esplanadi", "viktor jansson"], "sv": ["esplanad", "font\u00e4n", "hskm", "maratonrutt", "MM05", "djur", "fisk", "Sn\u00e5lskjuts", "barn", "viktor jansson"]} Point 24.949923 60.167713     Viktor Jansson: Hei vaan (Ilmaiskyyti / Vapaakyyti), 1940. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Hejsan / Snålskjuts         Viktor Jansson: Hejsan (Snålskjuts), 1940. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Fontänskulpturen Hejsan avtäcktes 1942. Utkasten till skulpturen kallades också Snålskjuts. Staden ordnade en tävling om två fontänskulpturer till dammen vid Esplanadkapellet 1939. Efter tävlingen beslöt man att beställa skulpturer av Viktor Janssons (1886-1958) skisser Lek II och Hejsan. Skulputerna gjöts i brons redan 1940, men de avtäcktes först den 15 maj 1942. Hejsan är en skulptur som förenar lekfull sagostämning med klassisk föreställande stiltradition.Verket hör till HAM:s egen samling.       Viktor Jansson: Hey, 1940. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23068 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Matti Peltokangas", "sv": "Konstn\u00e4r Matti Peltokangas", "en": "Artist Matti Peltokangas"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1994", "sv": "Publicerad 1994", "en": "Published 1994"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6813     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kallioaurinko_new.jpg     Peruskallioon hakattu aurinko viittaa ulkomuodollaan varhaisiin ajanmittausvälineisiin. Uurteet jaksottavat varjoja ja luovat mahdollisuuden ajan kulumisen seuraamiseen. Toisaalta kallioon hakatut uurteet keräävät teoksen pohjalle sadevettä, joka toimii heijastavana pintana. Teos elääkin tavallaan kahdesta todellisuudesta: veistos luo oman heijastavan peilimaailman, mutta veistettynä pysyvyyden symboliin peruskallioon se on alistunut myös luonnonlakien ja -voimien armoille.Veistoksen materiaalina on graniitti. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The shape of the sun cut into the base rock is a reference to the early instruments used to measure time. Grooves divide shades into periods, allowing the viewer to follow the progress of time. The grooves also collect rainwater to the sculpture's base, creating a reflecting surface. Thus the work lives in a double reality: it creates its own reflecting mirror-world but as a sculpture cut into base rock, the symbol of permanence, it is subject to the laws and forces of nature. The piece is cut in red granite. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Kallioaurinko Kallioaurinko / The Rock Sun Laboratorioalan ammattioppilaitoksen piha, Kuutamotie, Käpylä Laboratoriebranchens yrkesundervisningsanstalt Lyckovägen 18, Kottby   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kallioaurinko-matti-peltokangas/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kallioaurinko-matti-peltokangas/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kallioaurinko-matti-peltokangas/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.836335+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["ymp\u00e4rist\u00f6taide", "heijastuminen", "HKTM", "kallio", "oppilaitos", "sadevesi", "vesi", "graniitti", "kivi", "milj\u00f6taide"], "sv": ["sol", "reflektion", "regnvatten", "hskm", "vatten", "granit"], "en": ["rainwater", "solar", "sun", "reflection", "hcam", "water", "granite"]} Point 24.956274 60.219826     Matti Peltokangas: Kallioaurinko, 1994. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Bergsol         Matti Peltokangas: Bergsol, 1994.Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Solen som har hackats in i urberget påminner till sin form om de tidiga tidmätningsinstrumenten. Fårorna delar upp skuggorna och gör det möjligt att följa med tidens gång i bergsytan. Fårorna leder regnvattnet till vattensamlingen i solens mitt, och vattnet bildar på så sätt en speglande yta. Konstverket lever av två verkligheter: det skapar en egen spegelvärld, men är också underkastat naturlagarna och -krafterna eftersom det är inhugget i urberget, symbolen för det orubbliga. Skulpturens material är granit. Verket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Matti Peltokangas: Kallioaurinko / The Rock Sun, 1994. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23072 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Wikstr\u00f6m", "en": "Artist Emil Wikstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1910", "sv": "Publicerad 1910", "en": "Published 1910"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6706     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/karhu2-vn.JPG     Emil Wikström liittyi jo opiskeluaikoinaan 1880-luvulla realistisia näkemyksiä tavoitelleisiin taiteilijoihin. 1890-luvulla häntä alkoivat kiinnostaa yhä enemmän myös kansalliset aiheet. Wikström oli yksi niistä suomalaisista taiteilijoista, jotka hahmottelivat kansallisia tunnusmerkkejä ja suomalaisuuden tunnuskuvia käyttämällä paikalliseen luontoon kuuluvia eläin- ja kasviaiheita. Suomen leijonalle etsittiin kotoperäisiä vastineita ja yksi useimmin kuvatuista oli juuri kontio, metsän omena, mesikämmen.Wikström teki Pariisin 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin karhuaiheisen veistoksen. Tästä alkoi kuvanveisäjän ja paviljongin suunnitelleiden arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen yhteistyö. Vuonna 1909 Wikströmiltä tilattiin kyseisten arkkitehtien suunnitteleman Kansallismuseon portaille graniittinen Karhu. Karhu paljastettiin 1918.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Already during his studies in the 1880s Emil Wikström adapted a realistical approach in his art. In the 1890s, he became increasingly interested in the themes of Finnish National Romanticism. Wikström is known as one of the Finnish artists who created national symbols and icons of Finnishness using the animals and plants found in Finland.The National Romantic movement sought domestic replacements for the lion in Finland's arms and one of the most popular ones was the bear, the apple of the woods, the honey-paw. Wikström had designed a bear-sculpture for the Finnish pavilion at the 1900 Paris World Fair. This pavilion was also the beginning of the cooperation between the sculptor and the pavilion's designers, architects Herman Gesellius, Armas Lindgren and Eliel Saarinen. In 1909, a granite bear was commissioned from Wikström for the steps of the National Museum, designed by the three architects. The bear was unveiled in 1918.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Karhu Karhu / The Bear Kansallismuseon portaat, Mannerheimintie 34, Etu-Töölö Nationalmuseets trappa, Mannerheimvägen 34, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/karhu-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/karhu-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/karhu-emil-wikstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.875378+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.93206 60.174873     Emil Wikström: Karhu, 1918. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Björnen         Emil Wikström: Björnen, 1918. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Emil Wikström tillhörde redan under sin studietid, på 1880-talet, till de konstnärer som strävade efter ett realistiskt synsätt. På 1890-talet började han alltmer intressera sig också för nationella motiv. Han var en av de finska konstnärer som gestaltade nationella tecken och symboler med djur- och växtmotiv. Under denna tid sökte man efter inhemska motsvarigheter till Finlands lejon och ett av de käraste motiven blev björnen.Wikström gjorde en björnskulptur till Finlands paviljong i världsutställningen i Paris år 1900. Här började också samarbetet med arkitekterna som ritade paviljongen, dvs. Herman Gesellius, Armas Lindgren och Eliel Saarinen. 1909 fick Wikström en beställning på en granitbjörn till Nationalmuseet, som alltså ritades av samma arkitektrio. Björnen avtäcktes år 1918.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Wikström: The Bear, 1918. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23079 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Robert Stigell", "sv": "Konstn\u00e4r Robert Stigell", "en": "Artist Robert Stigell"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1900", "sv": "Publicerad 1900", "en": "Published 1900"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6708     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kehruu-ja-metsastys2.jpg     Selim A. Lindqvistin piirtämä Lundqvistin liiketalo valmistui vuonna 1900. Aikansa edistyksellistä uutta arkkitehtuuria edustava talo on yksi Helsingin varhaisimmista varsinaisista liiketaloista. Teräs- ja betonirakenteen ansiosta rakennuksessa on hyvin muunneltava, Elin Heikelin laatima pohjaratkaisu. Julkisivussa suuret lasipinnat yhdistyvät rikkaasti koristeltuun, graniitista ja punatiilestä koostuvaan runkoon. Jyrkät kattotornit, mosaiikkipäädyt ja pääsisäänkäynnin veistokset viimeistelevät kokonaisuuden.Julkisivun veistokset laati Robert Stigell. Kehruu ja Metsästys -aiheiset, pronssiinvaletut veistokset kuvaavat kahta puolialastonta naista, joista toisella on käsissään metsästyksessä tarvittavat keihäs ja köysi, toisella villanyytistä figuurin sormien lävitse kehräytyvää lankaa. Veistokset liittyvät talon funktioon liiketalona, käsityöläisyyteen ja elannonhankkimiseen. Toisaalta patsaat ovat aiheeltaan muunnelmia Antiikin taruston jumalattarista Artemiista, joka oli loistava metsästäjä ja kaikkien metsästäjien suojelija sekä Athenesta, käsitöiden ja käytännön taitojen, tieteiden sekä viisauden jumalattaresta.Stigell oli renessanssin ja siihen liittyvän realismin edustaja Suomalaisessa kuvanveistossa. Pietarissa kivenhakkaajaksi opiskellut ja opintojaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Rooman San Lucan akatemiassa ja Pariisin Ecole des Beaux-Arts:ssa jatkanut taiteilija loi useita julkisivuveistoksia, joista mainittakoon Vanhan ylioppilastalon Ilmarinen ja Väinämöinen sekä Vakuutusyhtiö Kalevan talon Atlantit.Kehruu ja Metsästys -veistokset eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Lundqvist building was designed by Selim A. Lindqvist and completed in 1900. It was built with the latest technology available at the time and is one of the first actual commercial buildings in Helsinki. Thanks to its steel and concrete construction, its floorplan, designed by Elin Heikel, is extremely versatile. In the facade large glass surfaces combine with a richly decorated structure of granite and red brick. The building's ambience is given a final, finishing touch by steep towers, mosaics and the sculptures at the main entrance. The sculptures, titled Spinning and Hunting were designed by Robert Stigell. The bronze pieces depict two half-naked women, the other one holding a spear and rope for hunting while the other holds a lump of wool which her finger are spinning into yarn. They connect to the building's commercial purpose and to handicrafts and livelihood. They are also renditions of the goddess Artemis, a huntress and the protector of forests, and Athene, the goddess of handicraft and practical skills, the arts and wisdom.Stigell's style followed Renaissance and the related realism. He studied in St. Petersburg to become a stone cutter and then enrolled in the drawing school of the Fine Arts Association of Finland. He also studied at the San Luca academy in Rome and at Ecole des Beaux-Arts in Paris. His oeuvre includes several facade pieces, such as Ilmarinen and Väinämöinen of the Old Student Union building and the Atlantes of the head offices of the Insurance Company Kaleva.The sculptures 'Spinning' and 'Hunting' don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kehruu ja Metsästys Kehruu ja Metsästys / Spinning and Hunting Lundqvistin liiketalo, Aleksanterinkatu 13, Kluuvi Aleksi 13, Alexandersgatan 13, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kehruu-ja-metsastys-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kehruu-ja-metsastys-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kehruu-ja-metsastys-robert-stigell/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.964729+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["antiikki"]} Point 24.946074 60.16903     Robert Stigell: Kehruu ja Metsästys, 1900. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Spinnerskan och Jakten         Robert Stigell: Spinnerskan och Jakten, 1900. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Lundqvistska affärshuset, arkitekt Selim A. Lindqvists skapelse, stod färdigt 1900. Nuvarande Aleksi 13 är ett av de första egentliga varuhusen i Helsingfors och representerar sin tids progressiva och nya arkitektur. Konstruktören Elia Heikel använde järn- och betongkonstruktioner och flyttbara mellanväggar.Fasadskulpturerna Spinnerskan och Jakten utfördes av Robert Stigell. Motiven anknyter till byggnadens funktion som affärshus, till hantverk och näringar och är samtidigt varianter av antikens Artemis och Athene, jaktens gudinna och de praktiska färdigheternas, vetenskapernas och vishetens gudinna. Stigell var en företrädare för renässans och renässanskonstens realism i finsk skulpturkonst. Han hade utbildat sig till stenhuggare i S:t Petersburg och studerade sedan vid Konstföreningens ritskola i Helsingfors, San Luca-akademin i Rom och Ecole des Beaux-Arts i Paris. Stigell har bl.a. gjort atlanterna på Kalevas hus vid Skillnaden och Ilmarinen och Väinämöinen på Gamla studenthusets fasad.Skulpturerna ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Robert Stigell: Spinning and Hunting, 1900. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23080 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Zoltan Popovits", "sv": "Konstn\u00e4r Zoltan Popovits", "en": "Artist Zoltan Popovits"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1985", "sv": "Publicerad 1985", "en": "Published 1985"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6724     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/keidas3.jpg     Keidas on graniittinen, Forumin kauppakeskuksen tiloihin ja sisäpihalle sijoittuva teos. Kivetyn sisäpihan läpi, mutkittelevaa kourua pitkin virtaava vesi pulppuaa altaaseen ja nousee rakennuksen sisällä graniittipaasiin, josta se valuu hiljalleen ympäröivään altaaseen. Kivipaasin kolmiomaisesti nousevaan ja karheasti hakattuun pintaan on koverrettu hiottu kouru veden kulkuväyläksi.Zoltan Popovits on unkarilaissyntyinen USA:n kansalainen, joka on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1965 lähtien. Popovits on taiteilijana tunnettu erityisesti materiaalikokeilijana sekä taiteen käsitteellisten ulottuvuuksien tutkijana. Taiteilijan uraan mahtuu niin pop -taiteen ja surrealismin sävyttämiä teoksia, installaatioita ja tilapäisteoksia kuin pelkistettyjä, arkkitehtoonisten muotojen veistoskokonaisuuksiakin. Popovits on luonut merkittävän uran myös taideteollisuudessa Arabian keramiikkatehtaalla sekä Lapponia Jewelryn korusuunnittelijana. Keidas edustaa taiteilijan myöhäisempää tuotantoa, jossa hieno materiaaliestetiikka yhdistyy mittakaavan ja ihmisen maailmanhahmottamiskyvyn suhteen tutkimiseen. Teoksessa leikittelevät mittakaavan muutosten lisäksi käsitteelliset vastakohtaparit kuten karkea/kiiltävä, orgaaninen/rakenteellinen, suljettu/avoin ja rauha/dramatiikka.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.Popovits on valmistanut suihkukaivon myös Erottaja 9-11:n sisäpihan katolle sekä Maa ja Ilma teokset Itäkeskuksen ostoskeskukseen. Located in the Forum shopping centre, Oasis is a granite piece where water flows down a winding path across an outside court yard paved with stones, streams into a pool and rises up to a three-sided granite block inside the centre, to slowly flow along a channel cut in the coarse surface into another pool surrounding the block. Zoltan Popovits is a U.S. citizen of Hungarian origin. He has lived and worked in Finland since 1965. He is well-known for his experiments with materials and studies into conceptual dimensions. His oeuvre covers Pop Art and Surrealism, installation and temporary pieces as well as unadorned architectural works. His career in design has also been remarkable. He has worked at the Arabia ceramics factory and as a designer at Lapponia Jewelry.Oasis is one of his more recent pieces. It combines wonderful aesthetics of the material with a study of scale and our ability to perceive the world. In addition to varying scale the work includes such conceptual opposites as coarse/polished, organic/structured, closed/open and tranquil/dramatic. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.Popovits' other works include the fountain at Erottaja 9-11 and the pieces Earth and Air in shopping center in Itäkeskus.   Keidas (1) Keidas / Oasis Forum, Yrjönkatu 23, Kamppi Forum, Georgsgatan 23, Kampen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/keidas-1-zoltan-popovits/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/keidas-1-zoltan-popovits/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/keidas-1-zoltan-popovits/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.976943+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["milj\u00f6taide", "ymp\u00e4rist\u00f6taide"]} Point 24.938425 60.168255     Zoltan Popovits: Keidas, 1985. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Oas         Zoltan Popovits: Oas, 1985. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Oas - en stenlagd innergård och en slingrande ränna med rinnande vatten som senare långsamt rinner ner längs en granithäll i en bassäng.Zoltan Popovits, ungrare med amerikanskt medborgarskap, har bott och arbetat i Finland sedan 1965. Hans verk omfattar allt från popkonst till surrealistiskt färgade arbeten, installationer och sparsmakad, arkitektonisk skulptur. Popovits har också arbetat med keramik på Arabia och designat smycken för Lapponia Jewelry. Oas är ett exempel konstnärens senare produktion som förenar en finstämd materialestetik med utforskandet av förhållandet mellan skalan och människans förmåga att uppfatta världen. Oas leker med ändringar i skala och motsatspar som grov/slät, organisk/uppbyggd, stängd/öppen och frid/dramatik.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.Zoltan Popovits har också gjort fontänskulpturen på gården till Skilladsgatan 9-11 och "Jord och Luft" i Östra centrum.       Zoltan Popovits: Oasis, 1985. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23087 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne, Viktor Jansson", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne, Viktor Jansson", "en": "Artist Gunnar Finne, Viktor Jansson"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1913", "sv": "Publicerad 1913", "en": "Published 1913"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6918     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD PRIVATE_ENTERPRISE private_service yksityinen palvelu privat tjänst private service 1   yksityinen   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kilpiveistos2.jpg     Gunnar Finne teki useita koristelutöitä tunnetuille arkkitehdeille. Tämä osittain siksi että 1920-luvulla arkkitehdin toimenkuva koki tietyn muutoksen, joka erotteli arkkitehdin ja kuvataiteilijan roolit esimerkiksi juuri rakennusten koristelussa.Gunnar Finne oli opiskellut arkkitehtuuria ennen taideopintojaan, joten hän osasi hahmottaa teoksensa miellyttäviksi kokonaisuuksiksi. Hän työskenteli usein yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Kilpiveistos koristaa arkkitehti Armas Lindgrenin piirtämää Vakuutusyhtiö Kalevan pääkonttorin sisäänkäyntiä. Veistos korostaa rakennuksen palatsimaista henkeä, joka viestittyy uusbarokkisista sisätiloista sekä julkisivun jyhkeästä graniittisesta seinäpinnasta. Veistoksesta voidaan lukea seuraava teksti "Vahva Vakuudessa Turva".Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Finne's work 'Shield' is set above the main entrance to the head office of the Insurance Company Kaleva, designed by Armas Lindgren. It underlines the palace-like spirit of the building, created by the Neo-Baroque interior and the granite façade. The sculpture contains the text "Vahva Vakuudessa Turva" or "Solid Security through Insurance".Famous architects often commissioned decorative works from Gunnar Finne. This is due to the fact that the role of architects in Finland changed early in the century, when the tasks of the architect were more formally separated from that of the artist. This was particularly apparent in the decoration of buildings. Thanks to his studies in architecture Finne was able to co-operate well with architects and produce work which was in harmony with the buildings and their materials.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kilpiveistos Kilpiveistos / Shield Vakuutusyhtiö Kalevan talo, Mannerheimintie 7, Kluuvi Försäkringsbolaget Kalevas hus, Mannerheimvägen 7, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kilpiveistos-gunnar-finne-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kilpiveistos-gunnar-finne-viktor-jansson/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kilpiveistos-gunnar-finne-viktor-jansson/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.065340+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["julkisivu", "kohokuva"], "en": ["down town"]} Point 24.93923 60.169792     Gunnar Finne ja Viktor Jansson: Kilpiveistos, 1913. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Sköld         Gunnar Finne och Viktor Jansson: Sköld, 1913. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Gunnar Finne samarbetade med många kända arkitekter. Delvis därför att arkitektyrket genomgick vissa förändringar under 1920-talet, man började bl.a. skilja på arkitektens och bildkonstnärens roll vid utsmyckningen av fasaden. Gunnar Finne hade också själv studerat arkitektur innan han började studera konst och han hade förmågan att gestalta helheter. Skölden pryder entrén till försäkringsbolaget Kalevas huvudkontor som ritades av arkitekten Armas Lindgren. Skölden betonar den palatslika arkitekturen som får sitt uttryck i interiörernas nybarock och fasadens mäktiga granit.Inskriptionen lyder "Vahva Vakuudessa Turva".Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gunnar Finne and Viktor Jansson: Shield, 1913. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23088 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Harry Kivij\u00e4rvi", "sv": "Konstn\u00e4r Harry Kivij\u00e4rvi", "en": "Artist Harry Kivij\u00e4rvi"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1965", "sv": "Publicerad 1965", "en": "Published 1965"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6788     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED   municipal_service kunnallinen palvelu kommunal tjänst municipal service 1       http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kivet2.jpg     Teoksen kaksi graniitti-paatta luovat sommittelullaan rauhallisen vaikutelman. Toisen kiven sijoittaminen vesialtaaseen sovittaa eri luonnonelementit osaksi kokonaisuutta. Jäntevästi kaartuvat pystysuorat muodot ja altaan reunalla sijaitsevan kiven orgaanisen pehmeä horisontaalinen käsittely antavat yhdessä muotoaan alati muuttavan vesisuihkun kanssa teokselle meditatiivisen pohjavireen. Kivipaasien raskaus ja vesisuihkun elävä keveys luovat vastakohtaparin, joka elävöittää teoksen syvää ja harmonista tasapainoa.Veistos tuo mieleen japanilaiset kivipuutarhat, joiden sommittelu ja kultivoitu muoto luovat puitteet hiljentymiseen. Veistoksen sijoittaminen ostoskeskuksen yhteyteen tarjoaa katsojalle mahdollisuuden irtautua arkielämän ja kulutusyhteiskunnan oravanpyörästä.Harry Kivijärven (1931-2010) Kivet-ehdotus voitti Kannelmäen ostoskeskuksen veistoksesta 1964 järjestetyn kilpailun. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The composition of the two stone slabs creates a peaceful atmosphere. The placing of one of the stones in a pool incorporates the different natural elements to the whole. The curving, vertical form and the soft, organic treatment of the stone by the pool, together with the constantly changing gush of water lend the work a meditative sensibility. The mass of the stone slabs and the lively lightness of the gushing water create an opposition which enlivens the deep and harmonious balance of the work, which is reminiscent of Japanese rock gardens where composition and refined form are an ideal surrounding for meditation.The work's location at a shopping centre is intended to allow the viewer an escape from routine and the rat race of the consumer society. Harry Kivijärvi's (1931-2010) work was completed in 1965 and its material is granite. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum.   Kivet /Suihkukaivo Kivet, suihkukaivo/ Stones, a fountain Kannelmäen ostoskeskus, Kannelmäki Gamlas köpcentrum, Gamlas   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kivet-suihkukaivo-harry-kivijarvi/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kivet-suihkukaivo-harry-kivijarvi/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kivet-suihkukaivo-harry-kivijarvi/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.082737+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["ymp\u00e4rist\u00f6taide", "HKTM", "modernismi", "suihkul\u00e4hde", "modernistinen", "vesi", "kivipuutarha", "graniitti", "kivi"], "en": ["modernism", "rock", "hcam", "water", "granite"], "sv": ["hskm", "vatten", "granit", "sten"]} Point 24.885418 60.241592     Harry Kivijärvi: Kivet, suihkukaivo, 1965. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Stenar         Harry Kivijärvi: Stenar, 1965. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   De två stenarna bildar tillsammans en rogivande komposition. Den ena stenens placering i vattnet gör naturelementen till en del av konstverket. De kraftfullt böjda vertikala formerna och den organiska, mjuka behandlingen av den horisontala stenen på bassängkanten och vattnets rörelse ger verket en meditativ prägel. Stenarnas tyngd och fontänens livfulla lätthet bildar ett motsatspar, som ger liv åt fontänskulpturens djupa och harmoniska balans.Stenarna för tanken till den japanska stenträdgården där kompostionen och de kultiverade formen skapar en miljö för meditation. Läget i närheten av ett köpcentrum erbjuder besökaren en möjlighet att frigöra sig från vardagslivets och konsumtionssamhällets ekorrhjul. Harry Kivijärvis (1931-2010) skulptur är från 1965 och materialet är granit. Verket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Harry Kivijärvi: Kivet, suihkukaivo / Stones, a fountain, 1965. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23090 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen", "sv": "Konstn\u00e4r Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen", "en": "Artist Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1987", "sv": "Publicerad 1987", "en": "Published 1987"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6693     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kivipuutarha.jpg     Valtion taideteostoimikunnan tilaama, muotoilijoiden rakentama miljöötaideteos valmistui vuonna 1987 Opetusministeriön uusien toimitilojen pihakuiluun Kruununhakaan. Muodoltaan epäsäännöllisen, neljältä sivulta valkoisten talonseinämien ympäröimä kokonaisuus rakentuu luonnonkivistä, muotoilluista kivirakennelmista, kasveista sekä vesialtaasta. Itäseinälle kiinnitetyssä laatassa lukee: "Tämä piha koostuu suomalaisista kivilajeista ja kasveista. Teokseen liittyy akustisia askelkiviä ja puolipäivän ilmaiseva aurinkokello." Tekstin alapuolella ovat taiteilijoiden signeeraukset sekä valmistumisvuosi.Kivipuutarha on vihitty rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyen tieteelle ja taiteelle. Tiedepuolta edustavat pihan moninaiset kivilaadut ja kasvit sekä niiden valinta tieteellisine kokeineen, taidetta puolestaan kiven muotoileminen, merkitysten luominen muodolla leikittelyn ja tilan jäsentämisen kautta. Tilaan astumista markkeeraavat akustiset askelkivet, joita pitkin ja juovaisen luonnonkiven yli voi suoraan kulkea pihan keskiössä olevalle, sammalpohjaisen maan, luonnonkivien ja kasvien ympäröimälle vesilähteelle ja sen takaiselle kivipenkille. Pihan läntiselle sivustalle on Olli Tammisen ideoimana rakennettu kolme uhripöytiin muodollisesti yhdistyvää kivitasoa, joista keskimmäiseen on koverrettu allas. Itäseinän vierellä on lisäksi lieriönmuotoisista paaseista pystytetty patsas. Lauri Anttilan ideoiman aurinkokellon muodostavat pohjoisseinämän ylimmässä kerroksessa sijaitseva meridiaanipeili sekä tilan läntiselle seinustalle sijoitetut neljä kivien koristamaa laattaa, joihin on kirjattu paikannimiä ja niiden tarkka sijainti: "Löyttymäki 20ø/0ø, Raudanselänne 30ø/10ø, Akkunusjoki 40ø/20ø, Rautusjärvi 50ø/30ø." Helsingin meridiaanilta Suomen alueelta kerätyt kivet toimivat meridiaanipeilin asteikkona peilin heijastaman auringonvalon kulkiessa betonikiveyksen ylitse.Kokonaisuus on jännittävä yhdistelmä geometrisia ja orgaanisia muotoja, luontoa ja ihmisen kädenjälkeä, elävää ja kuollutta materiaalia, kaaosta ja järjestyst… "Stone Garden" was commissioned by the State art purchases committee. It was completed in 1987 and placed in the court yard of the Ministry of Education's new building."Stone Garden" was designed by Kaj Franck with the assistance of Lauri Anttila and Olli Tamminen. Franck was one of Finland's most prominent designers. He palyed a central role in the Finnish industrial arts and in the reform of designer training. Lauri Anttila has for long been in the forefront of metal art and jewellery. He seeks his materials in the Finnish nature. Olli Tamminen's oeuvre comprises jewellery, unique furniture, light fixtures and sculptures made from natural materials. Although the overall design is Franck's, Anttila and Tamminen both played a central role in the creation of this monumental and elaborate piece which shows the personal artistry of each of the three artists.The foundation of "Stone Garden" is in science and art, the spheres of the Ministry's activities. Science is represented by the various types of stone and plants and their selection through scientific experimentation, while art is represented by the shaping of the stone and the creation of meaning through play with form and structuring of space.The work is surrounded by irregular white walls on four sides. It consists of natural stones, stone formations, plants and a pool. The entrance of 'Stone Garden' is marked by acoustic stepping stones which form a direct path, crossing a striped natural stone to a water spring right in the centre of the yard surrounded by moss-covered earth, natural stones and plants and finally to a stone bench behind the spring. Three stone tables - designed by Olli Tamminen - have been placed close to the western wall. The table in the middle has a pool cut into it. On the opposite side there is a statue of conical stone slabs. The sundial, designed by Lauri Anttila, consists of a meridian mirror on the top floor of the northern elevation and four plaques, each embellished with stones, on the western edge. The plaques contain names of pl…   Kivipuutarha Kivipuutarha / Stone Garden Opetusministeriön sisäpiha, Meritullinkatu 10, Kruununhaka Undervisningsministeriet, Sjötullsgatan 10, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.112442+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["milj\u00f6taide", "ymp\u00e4rist\u00f6taide"]} Point 24.959301 60.171406     Lauri Anttila, Kaj Franck ja Olli Tamminen: Kivipuutarha, 1987. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Stenträdgården